Kilpailukykysopimus jättää ay-liikkeelle ison jälkilaskun. Pakon edessä neuvoteltu kilpailukykysopimus rapauttaa luottamusta ay-liikkeen voimaan ja kykyyn työntekijöiden etujen ajajana. Ay-liike joutuu tekemään työtä kilpailukykyä vastustavien työntekijöiden luottamuksen palauttamiseksi.
Julkisen alan työntekijät ovat kokeneet erityisen loukkaavana lomarahojen väliaikaisen leikkauksen, joka kohdistuisi kilpailukykysopimuksen toteutuessa matalapalkkaisiin ja naisvaltaisiin aloihin. Näillä rahoilla alennetaan julkisen alan ja yksityisen työn-antajan sivukuluja. Hallituksessa on vallinnut konsensus julkisen sektorin leikkaamistarpeesta, mikä tekee tästä ratkaisusta ideologisen.
Osa työntekijöistä on sisäistänyt talousrealismin ja vastuun valtion taloudesta, jota kansalaisille on syötetty 90-luvun lamasta lähtien. He pystyvät nielemään poikkeuksellisen ratkaisun, joka leikkaa työntekijöiden etuja ja pidentää palkattomasti työaikaa.
Valtiontalouden pakkopaitaa ei ole päästetty unohtumaan edes lamaa seuranneina hyvän taloudellisen kasvun vuosina. Kansalaisille on iskostettu mieliin populistista väitettä, että valtion taloutta pitää hoitaa kuten kotitaloutta. Oikeistopoliitikot viljelevät mieluusti tätä etenkin puhuessaan valtion velkaantumisesta.
Vauhtia puheisiin on otettu myös pelottelemalla ”Kreikan tiellä”. Tässä retoriikassa ovat kunnostautuneet etenkin perussuomalaiset. Nyt puolue on ollut hiljaa ikään kuin sillä ei olisi mitään tekemistä työntekijöiden etuuksia leikkaavan kilpailukykysopimuksen kanssa.
Toteutuessaan kilpailukykysopimus jäisi ay-histo-riaan sopimuksena, jolla pidettiin kiinni ay-liikkeen neuvotteluasemasta ja sopimuskulttuurista. Sopimuksessa on karvas jälkimaku etenkin työehtojen heikennysten vuoksi. Hyvin todennäköisesti oikeistohallituksen lupaukset uusista työpaikoista valuvat hiekkaan, mikä lisää paineita ay-liikettä kohtaan.
Sipilän hallituksen kylmä kyyti työntekijöille sitoutti työntekijöitä ay-liikkeeseen pakkolakien uhkan alla. Moni ay-aktiivi kiitti Sipilän hallitusta siitä, että keskustelut edunvalvonnan merkityksestä ovat palanneet formulapuheiden rinnalle työpaikoille. Otetaanko nyt takapakkia?
sirpa.puhakka@kansanuutiset.fi
uutiskirje 