Heikki Pohja näkee erittäin huonon vuoden
Työttömyysvakuutusrahastossa toivotaan, että valtiovarainministeriön ennuste ensi vuoden taloudesta pitäisi kutinsa.
Valtiovarainministeriön mukaan talous kasvaa aavistuksen ja työttömyysaste nousee 10,5 prosenttiin. Mikäli lomautetut lasketaan mukaan, työttömyysasteeksi tulee 11,3 prosenttia.
Työttömyysvakuutusrahaston toimitusjohtaja Heikki Pohja kertoo, että heidän ennusteensa on synkempi.
– Arviomme mukaan työttömyys nousee 13 prosenttiin, kun kaikki lomautetut lasketaan mukaan.
Pohja huomauttaa, että lomautetut on otettava lukuun, sillä rahasto maksaa heidän työttömyyskorvauksensa kokonaan. Siihen ei valtio osallistu. Lomautettuja oli kesäkuussa kahdeksankertaisesti verrattuna vuoden takaiseen.
Työttömyysmenot kiisivät ylös
Epäilyille valtion ennusteesta on perusteensa. Tämän vuoden työttömyyden kasvu ennakoitiin Työttömyysvakuutusrahastossa paremmin.
– Viime syksynä alkoi tuntua, että tästä tulee erittäin huono vuosi. Varasimme työttömyyskuluihin enemmän rahaa kuin työttömyyskassat ennakoivat. Senkin arvion yli on nyt menty reippaasti, Pohja toteaa.
Rahaa varattiin 990 miljoonaa euroa. Nyt arvioidaan, että työttömyyskassoille menee tänä vuonna 1 300 miljoonaa.
Työttömyysmenot ovat kasvaneet vuoden sisällä enemmän kuin yhtenäkään 1990-luvun lamavuonna. Sukellus on syvä.
– Meillä on pahin alijäämä koko työttömyysvakuutusrahaston 50-vuotisessa historiassa. Viime vuonna tilanne oli poikkeuksellisen hyvä. Palkansaajien maksu oli 0,34 prosenttia, työttömyyskassamenot 2000-luvun pienimmät ja puskurissa rahaa enemmän kuin lain mukaan sallitaan. Onneksi niin.
Toistaiseksi työttömyyspäivärahat on voitu maksaa turvautumalla puskurin varoihin. Vuodenvaihteessa oli säästössä 1 050 miljoonaa euroa.
Maksulle suuret korotuspaineet
Budjettiriihessä luvattiin, että palkansaajien työttömyysvakuutusmaksu nousee vain 0,4 prosenttiin. Lisäksi hallitus kompensoi korotuksen verotuksessa.
Pohja ei ole yhtä toiveikas kuin hallitus. Budjettiriihessä lausuttu esitys työttömyysvakuutusmaksuksi tuntuu Pohjasta pieneltä. Hän sanoo ymmärtävänsä, että hallitus halusi avittaa ilmoituksellaan teknologiateollisuuden palkkaneuvotteluja. Silti maksun määrittäminen kuuluu rahastolle, ei maan hallitukselle.
– Jos valtiovarainministeriön ennuste ensi vuoden talouskehityksestä toteutuu, saatamme selvitä hallituksen esittämällä korotuksella, kun otamme rajusti velkaa.
Rahaston laskelmien mukaan palkansaajien maksu pitäisi nostaa vähintään 0,9 prosenttiin. Vastaavasti korotettaisiin työnantajien maksua.
Jollei korotus onnistu, työttömyyskuluihin on otettava velkaa.
Tämä on Pohjan mukaan vaikea paikka, sillä rahaston alijäämästä ja lainan osuudesta on säädetty lailla. Vuotuinen alijäämä saa kasvaa vain työttömyysasteen muutoksen verran.
– Se on rahassa ensi vuonna noin 325 miljoonaa, mikäli valtiovarainministeriön ennuste pitää paikkansa. Palkansaajan maksua pitäisi silloin joka tapauksessa korottaa 0,8 prosenttiin, hän laskee.
Oikeuskanslerille onkin lähetetty lausuntopyyntö lain oikeasta tulkinnasta. Pohjan mukaan viisaampaa olisi korottaa työttömyysvakuutusmaksua ajoissa. Kesken vuotta maksua ei voi nostaa.
Kolme, neljä vuotta vielä
Mikäli palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu jää hallituksen lupaamaan 0,4 prosenttiin, korotuspaineet ovat tulevina vuosina Pohjan mukaan sitäkin suuremmat.
– Meillä on vielä muistissa, kuinka 1990-luvulla kävi. Työttömyysvakuutusmaksua oli pakko nostaa. Se hidasti kulutusta ja talouden tervehtymistä. Pahimmillaan maksu oli 1,87 prosenttia.
Jos etuudet maksetaan nyt velkarahalla, laina ehtii maksuun vielä talouden kompuroidessa. Pohja huomauttaa, että maksajia on tuolloin entistä vähemmän, sillä arvioiden mukaan työttömyys kasvaa yhä. Samalla pienenee palkkasumma, josta maksua kertyy. Työttömyys kasvaa ennusteiden mukaan vielä 2011.
– Talouden toipuminen on vastaavissa tilanteissa vienyt 36–48 kuukautta, Pohja viittaa tilastoihin.
Työttömyys oli ennakoitavissa
Tähän asti lomautukset ovat iskeneet pahasti koko teollisuuteen. Osa metalliteollisuuden lomautuksista on peruttu. Nyt aalto etenee julkiselle puolelle.
– Yleensä tehtävät on julkisella puolella mitoitettu siten, ettei ketään voi irtisanoa. Tosin Tehyn työttömyyskassassa oli elokuussa kaksinkertainen määrä hakijoita edelliseen vuoteen verraten. Määräaikaisuuksia ei uusittu kuten normaalisti, Pohja kertoo.
1990-luvullakin työttömyys iski julkiselle sektorille muita myöhemmin. Pohja huomauttaa, että tilanne ei ole vielä läheskään niin paha kuin tuolloin. Liiketilat ovat käytössä ja julkisen sektorin palkansaajat töissä.
– Vaarahan ei ole ohi. Siihen varaudutaan.
Mihin Työttömyysvakuusrahasto perusti tämän vuoden synkän ennusteensa?
– Maksamme myös palkkaturvaa. Sen menot alkoivat nousta rajusti vuoden alussa, samoin lomautuspäivärahat ja työttömien eläkemaksut. Ne ennakoivat aika hyvin muuta kehitystä.
Fakta: Työttömyysvakuutusrahasto
Työttömyysvakuutusrahasto rahoittaa työttömyyskassoille yli puolet työttömien päivärahasta, mutta lähes kokonaan lomautettujen työttömyyspäivärahan. Myös yli 59-vuotiaiden työttömyysjakson ns. lisäpäivät maksetaan miltei kokonaan rahastosta.
Työttömyysvakuutusrahaston varat kerätään töissä olevilta palkansaajilta ja työnantajilta.
Tänä vuonna palkansaajien maksu on 0,2 prosenttia. Työnantajat maksavat alle 1,8 miljoonan palkkasummasta 0,65 prosenttia ja sen ylittävästä osasta 2,7 prosenttia.
uutiskirje 
