Valtioneuvosto on joutumassa solmutilanteeseen ydinvoimalapäätöksessään. Nykyinen ydinenergialaki lähtee perusajatuksesta, että hakemuksia tulisi vain yksi kerrallaan.
Hakijoita on kuitenkin kolme: Fortum, Teollisuuden Voima ja Fennovoima. Ydinenergialain mukaan hallituksen on periaatepäätöksessään tehtävä päätöksensä sen mukaan, tarvitaanko Suomeen lisää ydinenergiaa vai ei. Sen sijaan laki ei anna eväitä päättää, kuka on sopivin hakija.
– Ydinenergialaki on säädetty erilaisessa maailmassa kuin missä me nyt elämme, Helsingin yliopiston ympäristö- ja energiaoikeuden professori Ari Ekroos sanoo.
Jos lupa annetaan vain yhdelle, kaksi ilman lupaa jäänyttä eivät voi valittaa päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen tai ylipäänsä mihinkään.
– Lain ajatuksena on, että muutosta ei voi hakea oikeudellisesti, koska lupa perustuu poliittiseen harkintaan. Poliittisesti päätettyihin ratkaisuihin ei voi hakea muutosta enää oikeusteitse.
Hylätyillä kandidaateilla voisi olla teoreettisia mahdollisuuksia kannella päätöksestä EY-tuomioistuimeen.
– Kilpailun turvaamisen näkökulmasta EY-oikeudesta voi hakea kaikennäköisiä asioita, mutta en usko, että ydinvoimalahakemuksella olisi siellä kovin hyviä mahdollisuuksia, Ekroos toteaa.
Voisiko luvan huutokaupata?
Lupia voi myös huutokaupata. Julkisuudessa on väläytelty, että huutokauppaaminen voisi sopia ydinvoimalalupien myöntämiseen.
Oikeustieteilijän mielestä huutokauppaaminen sopisi kuitenkin huonosti tilanteeseen, jossa eri puolilla Suomea olevat ydinlaitosprojektit kilpailevat keskenään.
– Ympäristöluvissa paikka on aina ratkaiseva, eikä paikkaa voi huutokaupata.
Huutokauppa toimisi siten vain tilanteessa, jossa valtio tarjoaisi lupaa jollekin tietylle hallitsemalleen alueelle tai tontille.
Nykylain mukaisen poliittisen harkintavallan sijaan laki voisi perustua tuomioistuinvallan kasvattamiseen.
Tällöin ydinvoimalalupien hakijat joutuisivat lopulta kilpailemaan keskenään korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
– Se johtaisi juristivallan kasvuun, eikä sekään mikään toivottava tilanne ole.
Kolmen hakemuksen solmu johtuu osin myös siitä, että hakemukset ovat voimassa suhteellisen pitkään. Nykylainsäädännön mukaan ydinvoimalan rakentamisen voi aloittaa myöhäisimmillään noin 9–10 vuotta valtioneuvoston periaatepäätöksen jälkeen.
Ari Ekroos pitää pitkää aikajännettä kuitenkin oikeudellisesti perusteltuna. Jos luvat olisivat voimassa lyhyemmän ajan, se saattaisi aiheuttaa kohtuutonta haittaa projektin suunnittelulle, rahoituksen hankkimiselle ja urakoiden kilpailuttamiselle.
uutiskirje 
