Asiakkaiden valinnanvapaus toteutuu Suomessa vielä heikosti, vaikka jo nykylainsäädäntö tarjoaa laajat valinnan mahdollisuudet. Asiakas voi esimerkiksi valita terveysasemansa ja palvelusetelillä on voinut hankkia monia palveluja jo vuosien ajan.
Terveysasemaa ja sairaalaa vaihtaneiden määrät ovat olleet maltillisia. Valtaosa suomalaisista on ilmoittanut, ettei hoitopaikan vaihtamiselle ole mitään tarvetta.
Oman kunnan lähipalveluja arvostetaan. Välimatkat korostuvat Suomessa esimerkiksi Ruotsia ja Englantia voimakkaammin valinnanvapauden kriteerinä.
Valinnanvapauteen tulee liittyä jatkuva seuranta ja nopea reagointi epäkohtiin
Osasyynä ovat vaihtelevat tulkinnat lainsäädännöstä. Sillä näyttää olevan yhteys hajanaiseen kuntakenttään, kuntien itsehallintoon ja heikkoon valtionohjaukseen. Valinnanvapauden nykyiseen toteuttamiseen liittyviä ongelmia voidaan vähentää, jos sote-palvelut järjestetään 18 maakunnassa ja jos valtionohjausta tehostetaan.
Tulokset käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja ajatushautomo Demos Helsingin yhteistyönä tekemästä tutkimuksesta, jossa on laajasti selvitetty valinnanvapauden nykytilaa ja kehittämistarpeita. Raportti tuo tutkittua tietoa ajankohtaiseen keskusteluun. Tutkimushankkeen pääasiallinen rahoittaja on ollut Tekes.
Sipilän hallitus lähtee ”puhtaalta pöydältä”
Tutkimuksen mukaan Sipilän hallitus on linjannut valinnanvapautta ikään kuin puhtaalta pöydältä kansainvälisiin malleihin nojaten. Se olisi voinut laajentaa valinnanvapautta asteittain etenkin niissä palveluissa, joissa hoitoon pääsyssä on ongelmia.
Tämä vastaisi myös kansalaisten tarpeeseen. Potilaalla korostuvat hoitopaikan valinnassa laatu ja turvallisuus sekä kohtuulliset jonotusajat ja ajanvarauksen helppous.
Sipilän hallituksen linjaus rajata hoitohenkilöstö valinnanvapauden ulkopuolelle kaventaa nykyistä käytäntöä.
Terveydenhuoltolain mukaan asiakkaalla on jo nyt mahdollisuus valita terveydenhuollon ammattilainen, jos se on mahdollista hoitoyksikön toiminnan puitteissa.
Tätä valinnanvapautta myös kansalaiset arvostavat, mikäli he päätyvät valitsemaan hoitopaikkansa.
Sote-yritysten etujen ajaminen ei vastaa kansalaisten tarpeisiin
Valinnanvapauden merkitys on hämärtynyt, kun julkisessa keskustelussa on painottunut yritystoiminnan edellytysten vahvistaminen.
Etenkin kokoomus ja perussuomalaiset ovat ajaneet vahvasti sote-alan yritysten etuja. Poliittisessa keskustelussa tämä on aika ajoin näyttänyt olevan tärkein kriteeri. Potilaan etu on jäänyt näiltä puolueilta kakkostilalle.
Tutkimuksen mukaan yritysten ja järjestöjen tuottamiin palveluihin liittyy myös riskejä. Ratkaisuna tähän painotetaan porrastamista.
Valinnanvapaus tulisi aloittaa palveluista, joiden saatavuus on heikointa ja joissa valinnanvapaus on helpointa toteuttaa. Sekä Englannin että Ruotsin kokemusten mukaan valinnanvapaus nostaa epäkohtia, joihin pitäisi puuttua.
Valinnanvapauteen tuleekin liittyä jatkuva seuranta ja nopea reagointi epäkohtiin.
Lääkärien ja hoitohenkilöstön valta kasvaa
Valinnanvapaus synnyttää ongelmia etenkin hoitopaikkojen arvioinnissa. Suomessa puuttuu yritys- ja hoitopaikkakohtaista tietoa hoidon laadusta. Olemassa olevakin tieto on hajallaan verkossa ja niiden vertailtavuus on heikkoa.
Tutkimuksessa korostetaankin, että valinnanvapauden toteutumisen keskeinen edellytys on asiakkaan riittävä tiedonsaanti.
Suomessa tämä ongelma korostuu etenkin harvaan asutuilla alueilla, joissa myös matkakustannukset tulevat esteeksi.
Potilaiden pitää tuntea teknisiä, lääketieteellisiä ja oikeustieteellisiä asioita.Tiedon hankinta ei onnistukaan kaikilta eikä jokaisella ole läheisiä tukemassa.
Näin lääkärin ja muun hoitohenkilökunnan asema korostuu valintoja tehtäessä. Myös palveluntuottajan asema saattaa korostua kohtuuttomasti.
Tietoa haetaan myös omista sosiaalisista verkostoista. Omat ja tuttavien kokemukset toimivat tietolähteenä.
Rationaalinen päätös hoitopaikasta syntyy harvoin
Potilaat tutustuvat harvoin laatutietoihin. Sitä ei löydetä, osata tulkita tai siihen ei luoteta. Valintapäätökset eivät olekaan aina kovin rationaalisia ja päätökset eivät synny erilaisten vaihtoehtojen punnitsemisen kautta.
Korkeammin koulutetut ja vanhemmat ihmiset ovatkin nuorempia aktiivisempia valinnanvapauden hyödyntäjiä nykyisin.
Suomessa on akuutti tarve luoda sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden laadusta kertovia ja avoimesti saatavilla olevia indikaattoreita.
Näitä on kehitetty esimerkiksi Englannissa ja Ruotsissa. Tietoa pitäisi olla tarjolla hoitoyksikkötasolla.
Kustannusten nousu todellinen uhka
Suomalaiselta hoitohenkilöstöltä kysyttäessä saatiin valinnanvapauden lisääntymisestä näkemyksiä sekä uhista että mahdollisuuksista. Eniten uskottiin terveydenhuollon potilaslähtöisyyden lisääntyvän.
Sen sijaan hoidon paraneminen ja sosiaali-ja terveyspalvelujen tehostuminen jakoi vastaajia. Samoin kielteiset seuraukset jakavat mielipiteitä.
Vastaajat uskoivat enemmän siihen, että valinnanvapaus nostaa kustannuksia kuin lisää kansalaisten eriarvoisuutta. Tämä on jakanut myös poliittisten päättäjien näkemyksiä. Etenkin hallitus on vakuuttanut sekä kustannusten vähenevän että kansalaisten eriarvoisuuden vähenevän.
Vasemmiston edustajat ovat olleet täysin päinvastaista mieltä.
lehti 