Annika Lapintie
Toiminut arvostetun perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana vuodesta 2015 alkaen.
Valittiin vuonna 1995 eduskuntaan. Eduskuntaryhmän puheenjohtajana 2006–2015 sekä useissa valiokunnissa, muun muassa
ulkoasiainvaliokunnassa.
Syntynyt Turussa vuonna 1955. Koulutukseltaan varatuomari.
”Sananvapaus ei oikeuta polkemaan toisten ihmisten oikeuksia.”
Harrastaa kesäisin veneilyä ja kalastusta mökillä Turun saaristossa. Kiertää joka kesä veneellä
vähintään Ahvenanmaan, jos ei ehdi pidemmälle Ruotsin
rannikolle ja Itämerelle.
Lempikalalaji on itse pyydystetty ja savustettu ahven.
Turkulainen kansanedustaja, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie puhuu innostuneesti työstään valiokunnassa. Tavallisen kansalaisen kannalta etäiseltä tuntuvalla perustuslailla on yhteys arkeen. Perustuslain muuttaminen on monen lukon takana, ja aivan syystä, kuten Lapintie toteaa. Muutokset heijastavat kansalaisten halua ja yhteiskunnan kehitystä.
Esimerkiksi tieto tupakan vaarallisuudesta muutti suhtautumista tupakoinnin rajoittamiseen.
– Uusi tiukemmin tupakointia rajoittava tupakkalaki hyväksytään eduskunnassa, vaikka se rajoittaa tupakoitsijoiden oikeuksia.
Perustuslain tulkinnoissa erilaiset perusoikeudet joutuvat vastakkain valiokunnan punninnan kohteeksi.
Hän kertoo klassisen esimerkin sananvapauden ja lasten oikeuksista: Lapsipornon hallussapito on loukkaavaa, vaikka sen rajoittaminen loukkaa sananvapautta. Lapsen oikeus koskemattomuuteen painaa enemmän.
Sananvapautta, kuten muutakaan perusoikeutta, ei saisi käyttää rikkomuksiin tai rikoksiin.
– On päivänselvää, että sananvapaus ei oikeuta esimerkiksi polkemaan toisten ihmisten oikeuksia tai tekemään uhkauksia tai kiihottamaan kansanryhmää vastaan.
Hän pitääkin hyvänä, että poliisi tutkii netissä leviävää vihapuhetta ja vie asiaa tarvittaessa eteenpäin syyttäjälle ja tuomioistuimen tuomittavaksi. Tyypillinen esimerkki pitkän ajan kuluessa tapahtuneesta muutoksesta on eduskunnan vallan lisääminen ja presidentin vallan vähentäminen.
He eivät tienneet, mitä he tekivät?
Jo 1990-luvulla lisättiin taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet perustuslakiin. Eduskunnalle haluttiin antaa valtaa näihin asioihin. Sosiaaliturvan leikkaukset ovat herättäneet paljon keskustelua viime lamasta lähtien.
– Vaikeassa taloudellisessa tilanteessa on mahdollista tehdä leikkauksia, mutta niitä ei saa kohdistaa kaikkein heikoimpiin, eivätkä ne saa olennaisesti loukata perusoikeuksia. Ja perustuslaki takaa joka tapauksessa kaikille oikeuden välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.
Rajan vetäminen liikkuu poliittisen ja oikeudellisen tulkinnan välimaastossa. Sipilän hallitus määrittelee rajan perusoikeuksia loukkaaviin leikkauksiin toisin kuin vaikkapa punavihreä hallitus tekisi.
– Missään ei ole sanottu, että on olemassa tietty taso, Lapintie toteaa.
Lapintie pitääkin hallitusta ”ideologisesti pelottavan yksimielisenä”.
– Ehkä perussuomalaisia äänestäneet ihmiset ovat tienneet mitä ovat tehneet, ja saavat mitä halusivat. Moni sanoo, että ihmiset eivät tienneet, että perussuomalaiset tekevät tällaista politiikkaa ja hyväksyvät kaikki kokoomuksen leikkaukset
Lapintie hymähtää. Aikaisempien vuosien kokemuksen perusteella heidän hallituspolitiikkansa ei ole yllättänyt.
– Perussuomalaiset on ollut selkeästi eduskunnassa oikeistolainen puolue eivätkä he ole sitä edes salailleet.
Hallituksella maine hatarasta osaamisesta
Lapintie puhuu suomalaisesta perustuslain asemasta arvokkaana asiana. Perustuslain vastaisia lakeja ei säädetä, vaan lakiesitykset tutkitaan ennakkoon.
Perustuslain kanssa ristiriidassa olevia lakeja ei saisi edes soveltaa tuomioistuimissa, jos sellainen lipsahtaisi. Lapintie ei muista yhtään tällaista lakia.
– Tämä edellyttää, että valiokunnan jäsenet eivät anna hallitus- tai oppositioroolin vaikuttaa päätöksentekoonsa. Jos yrityksiä olisi, ne pitää estää.
Sen sijaan kiireessä tehdystä, huonosta lainsäädännöstä hän ja nykyinen sekä aikaisemmat perustuslakivaliokunnat ovat olleet huolissaan. Myös oikeuskansleri ja oikeusasiamies ovat ilmaisseet huolensa.
Hän muistuttaa, että virkamiehillä pitää olla aikaa kunnon lakien kirjoittamiseen. Myös perustuslain ja kansainvälisen oikeuden asettamat rajoitukset on otettava huomioon. Poliittista ohjausta tehdään, mutta se ei saa estää virkamiehiä ottamasta huomioon rajoituksia.
– Kaikkein parasta olisi, että hallitus ei edes toisi eduskuntaan perustuslain vastaisia esityksiä.
Hän muistuttaa, että hallitus veti eduskunnasta pois lakiesityksen tehokkaasta katumisesta. Ulkomaille piilotettua omaisuutta olisi voinut tuoda esiin tietyn ajan kuluessa ilman syytettä törkeästä veropetoksesta.
– Perustuslakivaliokunnassa olisi todennäköisesti todettu, että tällainen lainsäädäntö kohtelee ihmisiä eriarvoisesti.
Julkisuudessa elää mielikuva, että eduskuntaan tulisi paljon perustuslain vastaista lainsäädäntöä.
– Näin ei todellisuudessa ole, Lapintie toteaa.
Kiristystä yhteiskuntasopimuksella
Julkista keskustelua nostattaneiden ns. pakkolakien perustuslaillisuuden vastaisuutta ei voida tietää. Näitä lakipykäliä ei tuotu koskaan eduskuntaan.
– Ne elivät kiristystoimenpiteenä. Näytti siltä, että hallitus yritti kiristää ay-liikettä. Jos ette hyväksy työelämän heikennyksiä sopimuksilla, niin tuodaan lakiesitykset, Lapintie toteaa.
Hän arvioi Sipilän ymmärtäneen pikkuhiljaa, että demokraattinen päätöksenteko vaatii enemmän valmistelua ja keskustelua kuin siinä maailmassa, jossa yritysjohtaja päättää itse ja vastaa myös tappioista ja konkursseista.
Hän muistuttaa, että perustuslakivaliokunta ei kaada lakeja. Se esittää korjauksia, joita on tehtävä ennen kuin laki voidaan hyväksyä eduskunnassa.
– Perustuslakivaliokunta on saanut kuulla, että valiokunta kaatoi viime kaudella sote-esityksen. Näinhän ei ollut.
– Virhe oli jo siinä, että ei kuunneltu oikeusministeriön lainvalmisteluosastoa eikä otettu huomioon lausuntoja vaan tuotiin eduskuntaan esitys tietäen, että siinä oli ongelmia. Aikaa oli liian vähän huomautusten korjaamiseen.
Annika Lapintie
Toiminut arvostetun perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana vuodesta 2015 alkaen.
Valittiin vuonna 1995 eduskuntaan. Eduskuntaryhmän puheenjohtajana 2006–2015 sekä useissa valiokunnissa, muun muassa
ulkoasiainvaliokunnassa.
Syntynyt Turussa vuonna 1955. Koulutukseltaan varatuomari.
”Sananvapaus ei oikeuta polkemaan toisten ihmisten oikeuksia.”
Harrastaa kesäisin veneilyä ja kalastusta mökillä Turun saaristossa. Kiertää joka kesä veneellä
vähintään Ahvenanmaan, jos ei ehdi pidemmälle Ruotsin
rannikolle ja Itämerelle.
Lempikalalaji on itse pyydystetty ja savustettu ahven.