Hämäräbisnes ei kärsi edes lamasta
Harmaa talous kasvaa rakennusalan lamasta huolimatta. Rakennusliiton puheenjohtajan Matti Harjuniemen mukaan harmaan talouden ja talousrikollisuuden ”menestyksen salaisuus” on kilpailukyky ja mitätön kiinnijäämisen riski.
– Harmaan talouden toimija pystyvät kilpailemaan aivan älyttömän halvoilla urakkatarjouksilla. Ne maksavat vain nettopalkat ja jätettävät hoitamatta arvonlisäverot ja kaikki muutkin työnantajavelvoitteet, Harjuniemi sanoo.
Kiinnijäämisen riski on Harjuniemen mukaan hyvin pieni ja jos kiinni sattuu jäämään, sakot ovat mitättömät. Talousrikostutkijoiden kädet ovat työtä täynnä ja oikeusistuimet ovat tukossa.
Harmaa talous on pesiytynyt ennen kaikkea ulkomailta käsin Suomessa toimiviin yrityksiin. Viron EU:hun liittymisen jälkeen Suomessa rakennustoimintaa harjoittavien virolaisyritysten taustalta löytyy usein suomalainen hämärä yrittäjä.
Viranomaisyhteistyön kehittämisprojektin Virken selvityksen mukaan vuonna 2008 noin 13 000 rakennusyrityksen virolaisen rakennusalan yrityksen vastuuhenkilöllä oli suomalaistausta. Osalla heistä oli liiketoimintakielto Suomessa.
Verojen ja maksujen kierron lisäksi virolaisyrityksen perustamisen motiiveina ovat olleet liiketoimintakielto, ulosottovelat ja verovelat Suomessa.
– Näiden ”bisnesmiesten” liikeidea on verojen ja työnantajamaksujen kiertäminen sekä halvempi työvoima, sanoo Harjuniemi.
Poliisi ja verottaja pääsevät melko helposti kiinni suomalaisyrityksiin. Sen sijaan ulkomaille rekisteröityihin yrityksiin ei lain koura hevin yllä.
Kertakäyttöyrityksiä
Yksi alan ongelma on Harjuniemen mukaan ”kertakäyttöyritykset”. Firmaa pyöritetään niin pitkään kun tulee ongelmia. yritys voi joutua talousrikostutkintaan, Rakennusliiton saartoon, joutuu tai ajetaan konkurssiin. Ongelmiin joutunut firma hylätään rivakasti ja kaivetaan laatikosta uudet, puhtaat paperit ja toiminta jatkuu. Poliisin talousrikostutkijat ja veroviranomaiset jäävät tutkimaan tyhjää pesää. Se turhauttaa poliisia.
– Olisi voitava valikoida tutkittavia tapauksia, jotta päästään tuoreiden jälkien kimppuun. Nyt tutkitaan vanhoja juttuja, joissa jäljet ovat jo kylmenneet, totesi poliisitarkastaja Matti Rinne sisäasiainministeriön poliisiosastolta taannoin Rakennusliiton tiedotustilaisuudessa.
Poliisin 14 talousrikosyksikön kädet ovat työtä täynnä ja valtaosa tutkittavista tapauksista on rakennusalalta.
Lainsäätäjältä työvälineitä tutkijoille
Harjuniemi antaa poliisille tunnustusta toiminnasta harmaata taloutta vastaan. Resurssit ovat kuitenkin hänen mielestään riittämättömät ja viranomaisille tarvittaisiin lisää valtuuksia.
– Vieläkään ei viranomaisilla ole riittäviä valtuuksia yhteistoimintaan. Esimerkiksi Virke-projektin vakinaistaminen on hautautunut johonkin, kummastelee Harjuniemi.
Projektina toimiva Virke on ollut tarkoitus vakinaistaa valtiovarainministeriön yhteyteen. Virkessä yhdistetään verottajan, tullin, poliisin ja työsuojelupiirien tiedot talousrikollisuuden ja harmaan talouden tutkinnassa.
Virke-projektia johtavalla Janne Marttisella on lääkkeitä talousrikosten ja harmaan talouden tutkinnan tehostamiseen. Hänen mielestään viranomaiset tarvitsevat lainsäästäjältä lisää välineitä ja budjettivallan käyttäjiltä lisää resursseja. Marttisen käsitykset heijastelevat harmaan talouden tutkijoiden näkemyksiä yleisemminkin.
Virken laatimassa Talousrikollisuuden tilannekuva -raportissa Marttinen katsoo, että kipeimmin tarvittaisiin lisää talousrikossyyttäjiä ja resursseja tuomioistuimille. Nyt tuomioistuimet tukkeutuvat ja käsittelyajat venyvät. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on langettanut Suomelle 30 tuomiota talousrikosten pitkistä käsittelyajoista.
Marttisen toivelistalla on myös käännettyyn arvolisäverojärjestelmään siirtyminen rakennusalalla. Siinä työn tilaaja maksaa arvonlisäverot koko alihankintaketjusta.
Käännetty arvonlisävero ei poistaisi kaikkia harmaan talouden ongelmia rakennuksilta. Rehottavan kuittikaupan se tekisi kuitenkin kannattamattomaksi ja toisi valtiolle huomattavasti lisää verotuloja.
Tarvitaan lisää valtuuksia
Talousrikollisuuden parissa työskentelevät viranomaiset haluavat ulkomaiselle yritystoiminnalle samanlaiset oikeudet ja velvollisuudet verotuksessa kuin on kotimaisilla yrityksillä.
Valvontaviranomaiset tarvitsevat Marttisen mielestä lisää valtuuksia. Kiireellisimpänä hän pitää, että työsuojeluhallinnolle säädetään oikeudet saada tietoja muilta viranomaisilta. Se olisi Marttisen mukaan luontevaa siksikin, että tilaajavastuulaki teki työsuojeluviranomaisista myös verojen ja sosiaalivakuuttamisen vartijoita.
Lisäksi verohallinnolle on esitetty vertailumahdollisuutta luottolaitoksiin harmaan rahan jäljittämiseksi. Suomeen halutaan myös Ruotsin mallin mukaista rahanpesutietojen käyttämistä harmaan talouden torjuntaan.
uutiskirje 
