Valtiovarainministeriön vero-osaston ehdottama henkivakuutuskorvausten veronkiristys kohtaa laajaa vastustusta. VM on ehdottanut henkivakuutuskorvausten osittaisen verovapauden poistamista perintöverotuksessa. Esitystä perustellaan tavoitteella tavoitteella vähentää verosuunnittelua ja perintöveron kiertämistä henkivakuutusten avulla.
Samaan aikaan hallitus on keventämässä perintöveroa merkittävästi.
Akava, STTK, Elinkeinoelämän Keskusliitto ja Finanssialan Keskusliitto toteavat yhteisessä kannanotossaan, että muutos vaikuttaisi kaikkiin suomalaisiin työntekijöihin työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen kautta. Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksesta maksetut korvaukset ovat olleet saajilleen verovapaita. Kiristys osuisi erityisesti pienituloisiin palkansaajiin.
Korvauksia erityisesti nuorena kuolleiden perheille
Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksesta maksetaan korvauksia menehtyneen työntekijän puolisolle tai lapsille. Sen tarkoituksena on turvata perheen välitön toimeentulo puolison tai lasten huoltajan kuoleman jälkeen. Riskihenkivakuutus on kannanoton mukaan sosiaalipoliittisesti perusteltu vakuutusmuoto, johon ei liity varainsiirron elementtejä. Verotuksen kiristäminen tällaisen korvauksen osalta ei ole kohtuullista.
SAK:n ekonomisti Ilkka Kaukoranta on todennut ryhmähenkivakuutuksen olevan puhtaasti riskiperusteinen ja sosiaalipoliittisesti perusteltu vakuutusmuoto.
– Sen korvaukset ovat suhteellisen pieniä, keskimäärin vain kymmenentuhatta euroa. Lisäksi korvaukset on suunnattu erityisesti nuorena kuolleiden työntekijöiden perheille.
Korvaussummat enintään 35 000 euroa
Tähän asti henkivakuutuksen perusteella saadut alle 35 000 euron suuruiset korvaukset ovat olleet laissa määritellyille lähiomaisille verovapaita vakuutuksen tyypistä riippumatta. Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen korvaukset ovat olleet saajilleen verovapaita, sillä korvaussummat eivät korkeimmillaankaan nouse yli 35 000 euron.
Ryhmähenkivakuutuksen perusteella maksetut korvaukset vaihtelevat vakuutetun kuolinhetken iän mukaan ja ovat noin 4 500–16 000 euroa. Summia korotetaan, jos kuolema on ollut tapaturmainen tai vakuutetulla on ollut lapsia.
Verovapaita vakuutuskorvauksia maksetaan vuositasolla 210 miljoonaa euroa, josta työntekijöiden ryhmähenkivakuutuksen osuus on noin 25 miljoonaa euroa.
Kuolemasta 126 000 euron menetys
Akavan, STTK:n, EK:n ja FK:n mielestä työntekijäin ryhmähenkivakuutuksesta maksettavat korvaukset ovat suuruusluokkansa puolesta kohtalaisen vaatimattomia. Silti niillä on erityisesti pienituloisille korvauksensaajille suuri merkitys toimeentulon välittömässä järjestämisessä puolison tai vanhemman kuoleman vuoksi.
Ne viittaavat VATT:n tutkimukseen, jonka mukaan suomalaisten kotitalouksien turvavaje on merkittävä, keskimäärin 126 000 euroa. Turvavajeella tarkoitetaan sitä rahasummaa, joka puolison kuoleman vuoksi menetetään saamatta jääneinä palkkatuloina ja jota henkivakuutuskorvaukset eivät riitä peittämään. Tätä taustaa vasten veronkiristys ei missään nimessä kohenna suomalaisten kotitalouksien asemaa.
Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen kustannuksista vastaa tällä hetkellä työmarkkinasopimusten perusteella yksinomaan työnantaja. Mikäli henkivakuutuskorvauksen summat tahdotaan verollepanon jälkeen pitää entisellään, nousee vakuutusmaksun määrä vastaavasti.
Porsaanreikä jäisi tukkimatta
SAK:n Kaukorannan mukaan perintöverosuunnitteluun käytetään laajalti säästöhenkivakuutuksia eikä työntekijöiden ryhmähenkivakuutuksia.
– Säästöhenkivakuutusten kautta on mahdollista antaa perintönä verovapaasti 35 000 euroa kullekin perilliselle. Tällä porsaanreiällä voi melkein kolminkertaistaa perintöverosta vapaan osuuden.
– Korvausten yhdenmukainen verotus lisää tasapuolisuutta ja vähentää mahdollisuuksia epätarkoituksenmukaiseen verosuunnitteluun. Työntekijöiden ryhmähenkivakuutus ei kuitenkaan ole vastaavalla tavalla verosuunnittelua. Sen takia perintöveropohjan tilkitseminen ei saa leikata ryhmähenkivakuutuksen korvauksia, huomauttaa Ilkka Kaukoranta.
Perintöveroon viidenneksen alennus
Samaan aikaan leskien ja lasten veronkiristyksen kanssa hallitus suunnittelee perintöveron alentamista. Tätä perustellaan yritysten ja maatalouden sukupolvenvaihdoksilla. Heinäkuussa lausuntokierrokselle lähteneen esityksen mukaan esimerkiksi lapsille annettavasta kahden miljoonan euron lahjasta maksettava vero laskee noin viidenneksellä ja olisi jatkossa 280 000 euroa.
Perintö- ja lahjaveroasteikkojen muutokset vähentäisivät hallituksen arvion mukaan verotuloja 60 miljoonalla eurolla. Vakuutuskorvausten verovapauden poistamisen taas odotetaan tuovan 20 miljoonaa euroa lisää verotuloja.
uutiskirje 
