Työ muuttuu perusteellisesti ja työntekijöiden etujen valvominen käy entistä vaikeammaksi, todettiin maanantaina pohjoismaisessa konferenssissa Helsingissä.
Kansainvälisen työjärjestön ILOn tutkimusosaston johtaja Raymond Torres totesi, että maailma tuntuu jakautuvan työllistettyihin ja alityöllistettyihin. Jako on kasvanut selvemmäksi maailmantalouden hidastuessa.
– Toinen, tärkeämpi trendi on, että työpaikat eivät ole enää yrityksissä, vaan työntekijät ovat vastuussa itsestään, itsensä työllistäjinä.
”Jo nyt teollisuuden rutiinityöt on korvattu. Uusi teknologia ei kuitenkaan voi korvata kasvoista kasvoihin tehtävää työtä.”
Torres huomautti, että itsensä työllistäjien määrä on kasvanut etenkin köyhissä ja kehittyvissä maissa. Niissä myös yksilöiden perheessä palkatta ulkopuoliselle tekemä työ on lisääntynyt.
Samaan aikaan työntekijöiden palkkojen osuus kansantalouksista on vähentynyt kaikissa muissa maissa paitsi Venäjällä.
– Keskiluokan kasvu on hidastumassa, ja monissa maissa keskiluokka on kutistumassa. Se on uhka demokratialle, sillä yleensä yhteiskunta voi sitä paremmin mitä laajempi keskiluokka on, Torres totesi.
Hän pohti, missä on kriittisen massan raja, jossa demokratian rakenteet alkavat horjua.
Töitä ulkoistetaan yhä enemmän
Robotisaatio ja digitalisaatio eivät Torresin mukaan ole niin suuri mullistus kuin pelätään.
– Jo nyt teollisuuden rutiinityöt on korvattu. Uusi teknologia ei kuitenkaan voi korvata kasvoista kasvoihin tehtävää työtä.
Vaikeampi kysymys on, kuinka työ organisoidaan. Yritysten rajat hämärtyvät, sillä tukitoimet sekä osa tuotannosta ja kehityksestä siirretään alihankkijoille.
– Uusi ilmiö on, että työntekijät ovat linkittyneet globaaleihin tuotantoketjuihin. Tämä yleistyy sekä perustuotannossa että jalostuksessa. Ay-liikkeen on vaikeampi valvoa etuja, sillä työpaikat ovat kansainvälisessä omistuksessa.
Mitä enemmän työnteon muodot erilaistuvat sen vaikeammaksi työntekijöiden etujen valvominen käy.
– ILOn täytyy olla huolellisempi, että kaikki saadaan mukaan. Myönteistä on, että esimerkiksi Bangladeshissa kansainvälisten ketjujen alihankkijat on osin saatu noudattamaan kunnollisia työehtoja. Tähän tarvittiin kuluttajien ja kansainvälisten yritysten painostusta.
Työpaikat voivat palata Eurooppaan
Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) totesi, että automatisaation myötä työpaikkoja katoaa, mutta uusia syntyy. Lindströmin mukaan kolmansiin maihin kadonneiden työpaikkojen paluu Eurooppaan on mahdollista, sillä likaiset ja tylsät työt voidaan teettää roboteilla.
Pohjoismaat ovat halunneet pitää Euroopan unionin poissa työehtojen määrittelystä. Tämä on Tukholman yliopiston työoikeuden tutkijan, johtaja Kerstin Ahlbergin mukaan yhteistä kaikille Pohjoismaille.
– Kansallisella tasolla on haasteellista vastata uusien työnmuotojen tulemiseen. Vielä jonkin aikaa sitten vuokratyö oli kielletty eräissä Pohjoismaissa.
Tehokkain keino estää palkkojen ja muiden työehtojen polkeminen on Ahlbergin säännellä uutta työtä.
– Ruotsissa työmarkkinajärjestöt ottivat vuokratyön mukaan neuvotteluihin. Lopputulema on, että vuokrayrityksen pitää investoida työntekijäänsä. Ala alkoi säädellä itseään, ja nyt vuokrafirmoista saa hyvää työvoimaa halvan työvoiman sijaan.
lehti 