Maan hallitus on mahdollistamassa pienemmän henkilöstömäärän vanhustenhoidossa laskemalla suositusta minimihenkilöstömitoituksesta. Nordcare-tutkimuksen alustavien tulosten mukaan Suomessa on jo nyt pienimmät henkilöstömitoitukset vanhustenhoidossa verrattuna muihin Pohjoismaihin.
Kaikkien Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin selvitysten mukaan suurin kuormittava tekijä työssä on henkilöstön riittämätön määrä ja vailla koulutusta olevat työntekijät. Hoitajat työskentelevät monin paikoin jaksamisensa äärirajoilla ja työkuorma vain kasvaa. Ympärivuorokautisessa hoidossa vanhukset ovat runsaasti apua tarvitsevia ja vähintään keskivaikeasti muistisairaita. Resurssien vähentämisen sijaan tulisi resursseja pikemminkin lisätä kauttaaltaan vanhustenhoidossa.
Asiakkaan hyvä perushoito sisältää ruokailuissa auttamisen ja ravitsemuksen seurannan, hygienian ja peseytymisen sekä ihon kunnon tarkkailun, siirtymisissä auttamisen ja toimintakyvyn tukemisen, lääkehoidon, hoidon vaikuttavuuden sekä terveydentilan seurannan ja sairaanhoidolliset toimenpiteet. Hyvään perushoitoon kuuluvat myös ulkoilu ja viriketoiminta yksilöllisesti asiakkaan omat toiveet ja tarpeet huomioiden.
Jos hoitajalla on käytettävissä jokaisen asiakkaan ruokailuun 15 minuuttia, menee päivän aikana 75 minuuttia pelkästään yhden asiakkaan ruokailuissa avustamiseen. Koulutettu hoitaja myös havainnoi ravitsemusta ja yksilöllisiä tarpeita ruokailussa avustaessaan.
Peseytymiseen kuluu aikaa 30 minuuttia jokaisen asiakkaan kanssa. Koulutettu hoitaja kykenee näissä tilanteissa tarkastamaan ihon kunnon ja tekemään havaintoja toimintakyvystä ja miettimään, miten toimintakykyä voisi tukea. Näihin päivittäisiin toimintoihin menee siis yhteensä 105 minuuttia asiakasta kohti.
Mitoituksella 0,4 hoitajaa vanhusta kohden on asiakkaalle aikaa 108 minuuttia vuorokaudessa. Tällä mitoituksella ei ravitsemuksen ja hygienian lisäksi voida tehdä mitään muuta. Siirtymiset sängystä ruokasaliin ja muiden seuraan jäävät tekemättä, jos asiakkaan oma toimintakyky ei riitä. Lääkehoidon kokonaisuus jää puutteelliseksi. Sairaanhoidolliset toimenpiteet ja yhteistyö muiden ammattiryhmien kanssa kokonaishoidon toteuttamiseksi jäävät pois. Lakisääteinen kirjaaminen vaarantuu. Ulkoilu ja viriketoiminta ovat tällaisilla resursseilla kaukainen haave.
Koulutettu hoitohenkilökunta tekee myös paljon avustavia töitä. Lattioiden- ja ikkunoiden pesu, vessojen ja asiakkaiden kotien siivous, ruoan valmistelu ja pöydän kattaminen sekä pyykkihuolto kuuluvat monissa paikoissa hoitajien työnkuvaan. Nämä tukityöt vievät päivässä yhden hoitajan työpanoksen. Joten todellisuudessa asiakkaalle ei jää edes tuota 108 minuuttia.
Meillä kaikilla on oikeus arvokkaaseen vanhuuteen. Vanhukset eivät saa olla vain kustannuserä yhteiskunnan silmissä. Maan hallituksen tulisi varmistaa, että kansalaisten perusoikeudet toteutuvat. Vanhuspalvelulain velvoitteet eivät toteudu 0,4:n mitoituksella.
Silja Paavola
puheenjohtaja
Suomen lähi- ja
perushoitajaliitto SuPer