KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Anna Kontula: Luokka on syrjinnän väline

Anna Kontula

Anna Kontula. Kuva: Jussi Joentausta

Luokkajako paljastuu Suomessa viimeistään, kun katsoo, miten sosiaalietuudet jakautuvat.

Tuula Kärki
18.10.2016 8.40

Rikkaat kauhovat sosiaalietuudet

Varakkaat vastaanottavat yhteiskunnan tukia enemmän kuin köyhät.

Tämä johtuu siitä, että useat sosiaalietuudet – työttömyysturva, eläkkeet, vanhemmuuden tuet – ovat ansiosidonnaisia. Ne kasvavat palkkatason mukana.

”Veronalaisten sosiaalietuuksien jytky menee hyvätuloisille”, kansanedustaja, tutkija Anna Kontula kirjoittaa tuoreessa kirjassaan Luokkajako.

Olisi liioittelua väittää, että laki olisi kaikille sama.

”Siinä, missä alle kymppitonnin tuloilla veronalaiset sosiaalietuudet jäävät muutamaan tonniin, suurituloisimpien porukassa keskiarvo on lähes seitsemänkymmentätuhatta.”

Hän toteaa, että ei löydy perustetta puheille, joiden mukaan perusturva passivoisi. Hän käyttää esimerkkinä perhevapaiden ansiosidonnaisia etuuksia.

”Ei ole perustetta sille, miksi samasta kotityöstä maksetaan toisille moninkertaisesti”, Kontula pohtii.

Hänestä sosiaalietuuksien sitominen kuukausiansioihin on luokkaratkaisu.

”Summa ei yksityisen eläkevakuutuksen tavoin riipu siitä, paljonko järjestelmään on maksanut, vaan kiinnittyy tietyn tulotason yleiseen maksukykyyn.”

Suomessa syrjintäkeskustelu on luokille sokea. Tästä muistuttaa kirjailija-tutkija, kansanedustaja Anna Kontula (vas.) tuoreessa kirjassaan Luokkajako (Into 2016). ”Varallisuudesta johtuva eriarvoisuus mielletään samalla tavoin itsestäänselvyydeksi kuin aikoinaan sukupuolten erot”, hän kirjoittaa.

”Keskittyminen yksilöihin ja niiden moraaliseen arvottamiseen vie huomion pois vallan ja vaurauden epätasaisesta jakautumisesta, jonka luokkarakenne tekee mahdolliseksi.”

Erityisesti siinä on kyse siitä, kenellä on valta.

”Lainsäädäntö kyllä edistää yhdenvertaisuutta, mutta myös suojaa joidenkin etuoikeuksia”, hän arvioi.

Nuo jotkut ovat tietysti eliitti ja jossain määrin keskiluokka.

Luokka on syrjinnän väline

Kontula toteaa, että luokka on syrjinnän väline: Matala yhteiskuntaluokka – työväenluokka – johtaa monenlaiseen yksilön syrjintään. Se näkyy vaikkapa siinä, miten yhteiskuntaluokka ohjaa lapsen koulumenestystä, ja siinä, miten pääsee opiskelemaan. Se näkyy siinä, millaisia terveyspalveluja käyttää, millaisen suhtautumisen kohtaa, kun joutuu työttömäksi, ja siinä, millaisiin töihin päätyy silloinkin, kun on hankkinut korkea-asteen koulutuksen.

Erityisesti se näkyy viranomaisten suhtautumisessa, kun yhteiskunnan pitäisi maksaa yksilölle sosiaalietuuksia.

Kontula valittelee sitä, että luokista ei puhuta tai ainakaan niitä ei juuri tutkita. Hän muistuttaa, että jos yhteiskuntaluokkia ei tunnisteta, on luokkaeroihin palautuva syrjintä helppo piilottaa rakenteisiin.

Syvin kuilu

Ja syrjintäähän löytyy. Siitä Kontula luettelee kirjassaan esimerkkejä. Erityisesti hän avaa luokkasyrjintää viranomaispalveluissa. Kun puhutaan yhteiskuntaluokista, syvin kuilu on työväenluokan ja keskiluokan välillä.

”Tässä kulkee myös raja viranomaispalvelun ja viranomaiskontrollin välillä”, Kontula toteaa.

Hän arvioi, että suomalainen lainsäädäntö toimii suurimmalta osin hyvin.

”Silti olisi liioittelua väittää, että laki olisi kaikille sama”, hän kirjoittaa.

Hänen mukaansa lait, jotka vaikuttavat eri yhteiskuntaluokkiin eri tavoin, pelaavat jo valmiiksi etuoikeutettujen luokkien hyväksi.

Se näkyy vaikkapa verotuksessa. Kontula kuvaakin paljon puhuttua progressiivista verotusta ironisesti kauneusvirheeksi suomalaisessa verotuksessa, jota käytetään lähestulkoon vain valtion tuloverotuksessa. Muu verotus on tasaveroa, ja sehän toimii hyvätuloisten eduksi.

Kaupat auki yksille

Kontula yhdistää luokkajaon myös muutoksessa olevaan työelämään. Käytännönläheinen esimerkki on kauppojen aukiolon vapautuminen, joka tuli voimaan vuoden alusta.

Kontula todistaa kauppojen aukiololla olevan selvä sosioekonominen ulottuvuus.

”Kun anonyymin kuluttajan vapausasteita lisätään kauppojen aukioloa pidentämällä, tarkoittaa se palvelutyöläisen vapauden vähentämistä”, hän arvioi.

”Välillisesti se vaikuttaa myös näiden ihmisten perheiden autonomiaan – siihen, yöpyykö lapsi päiväkodissa vai omassa sängyssä tai saako jouluaattoa viettää puolisonsa kanssa.”

Kontula muistuttaa siitä, että ihmisten ostovoima ei muutu aukioloa pidentämällä.

”He tuskin ostavat aikaisempaa enempää”, hän toteaa.

”Pikemminkin kauppojen aukiolon vapauttamisen taustalla on näkemys yhteiskunnasta, jossa yhteiset pelisäännöt järjestetään (suurten) yritysten tarpeista, ja jossa elinkeinoelämän syke tuntuu tasaisena ympäri vuorokauden ja vuoden.”

Stressi kasautuu

Epätyypilliset työajat ovat pääosin työväenluokan töissä.

”Koska pariutuminen on luokkasidonnaista, myös työväenluokkaisia vuorotöitä tekevien ihmisten perheenjäsenet ovat usein vuorotöissä. Näin arjen aikataulustressi kasautuu”, Kontula kirjoittaa.

Hän kertoo kollegastaan, kokoomuspoliitikosta, joka on puolustanut voimakkaasti kauppojen vapaata aukioloa. Kollega oli lähdössä porukan kanssa joulunviettoon Lappiin.

”Olin vähän kateellinen”, Kontula kirjoittaa.

”Meidän suvussa niin moni on palveluammatissa, että vastaava reissu ei tulisi kysymykseen, kun aina jonkun on oltava töissä. Viime aaton puolisoni päivysti vanhainkotien viemäreitä ja jäätyneitä lukkoja. Me saimme hänet kotiin vasta joulupäivänä.”

Luokkalaki-kirja julkistetaan tiistaina 18.10. Into-kustannuksen järjestämää tilaisuutta voi seurata suorana Facebookissa tämän linkin takana kello 15 alkaen.

Rikkaat kauhovat sosiaalietuudet

Varakkaat vastaanottavat yhteiskunnan tukia enemmän kuin köyhät.

Tämä johtuu siitä, että useat sosiaalietuudet – työttömyysturva, eläkkeet, vanhemmuuden tuet – ovat ansiosidonnaisia. Ne kasvavat palkkatason mukana.

”Veronalaisten sosiaalietuuksien jytky menee hyvätuloisille”, kansanedustaja, tutkija Anna Kontula kirjoittaa tuoreessa kirjassaan Luokkajako.

Olisi liioittelua väittää, että laki olisi kaikille sama.

”Siinä, missä alle kymppitonnin tuloilla veronalaiset sosiaalietuudet jäävät muutamaan tonniin, suurituloisimpien porukassa keskiarvo on lähes seitsemänkymmentätuhatta.”

Hän toteaa, että ei löydy perustetta puheille, joiden mukaan perusturva passivoisi. Hän käyttää esimerkkinä perhevapaiden ansiosidonnaisia etuuksia.

”Ei ole perustetta sille, miksi samasta kotityöstä maksetaan toisille moninkertaisesti”, Kontula pohtii.

Hänestä sosiaalietuuksien sitominen kuukausiansioihin on luokkaratkaisu.

”Summa ei yksityisen eläkevakuutuksen tavoin riipu siitä, paljonko järjestelmään on maksanut, vaan kiinnittyy tietyn tulotason yleiseen maksukykyyn.”

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Eduskunta keskusteli valtioneuvoston puolustusselonteosta täysistunnossa Helsingissä 18. kesäkuuta 2025.

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

Uusimmat

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
02

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
03

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
04

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
05

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

25.06.2025

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

25.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään