KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Anna Kontula: Luokka on syrjinnän väline

Anna Kontula

Anna Kontula. Kuva: Jussi Joentausta

Luokkajako paljastuu Suomessa viimeistään, kun katsoo, miten sosiaalietuudet jakautuvat.

Tuula Kärki
18.10.2016 8.40
Fediverse-instanssi:

Rikkaat kauhovat sosiaalietuudet

Varakkaat vastaanottavat yhteiskunnan tukia enemmän kuin köyhät.

Tämä johtuu siitä, että useat sosiaalietuudet – työttömyysturva, eläkkeet, vanhemmuuden tuet – ovat ansiosidonnaisia. Ne kasvavat palkkatason mukana.

”Veronalaisten sosiaalietuuksien jytky menee hyvätuloisille”, kansanedustaja, tutkija Anna Kontula kirjoittaa tuoreessa kirjassaan Luokkajako.

Olisi liioittelua väittää, että laki olisi kaikille sama.

”Siinä, missä alle kymppitonnin tuloilla veronalaiset sosiaalietuudet jäävät muutamaan tonniin, suurituloisimpien porukassa keskiarvo on lähes seitsemänkymmentätuhatta.”

Hän toteaa, että ei löydy perustetta puheille, joiden mukaan perusturva passivoisi. Hän käyttää esimerkkinä perhevapaiden ansiosidonnaisia etuuksia.

”Ei ole perustetta sille, miksi samasta kotityöstä maksetaan toisille moninkertaisesti”, Kontula pohtii.

Hänestä sosiaalietuuksien sitominen kuukausiansioihin on luokkaratkaisu.

”Summa ei yksityisen eläkevakuutuksen tavoin riipu siitä, paljonko järjestelmään on maksanut, vaan kiinnittyy tietyn tulotason yleiseen maksukykyyn.”

Suomessa syrjintäkeskustelu on luokille sokea. Tästä muistuttaa kirjailija-tutkija, kansanedustaja Anna Kontula (vas.) tuoreessa kirjassaan Luokkajako (Into 2016). ”Varallisuudesta johtuva eriarvoisuus mielletään samalla tavoin itsestäänselvyydeksi kuin aikoinaan sukupuolten erot”, hän kirjoittaa.

”Keskittyminen yksilöihin ja niiden moraaliseen arvottamiseen vie huomion pois vallan ja vaurauden epätasaisesta jakautumisesta, jonka luokkarakenne tekee mahdolliseksi.”

Erityisesti siinä on kyse siitä, kenellä on valta.

”Lainsäädäntö kyllä edistää yhdenvertaisuutta, mutta myös suojaa joidenkin etuoikeuksia”, hän arvioi.

Nuo jotkut ovat tietysti eliitti ja jossain määrin keskiluokka.

Luokka on syrjinnän väline

Kontula toteaa, että luokka on syrjinnän väline: Matala yhteiskuntaluokka – työväenluokka – johtaa monenlaiseen yksilön syrjintään. Se näkyy vaikkapa siinä, miten yhteiskuntaluokka ohjaa lapsen koulumenestystä, ja siinä, miten pääsee opiskelemaan. Se näkyy siinä, millaisia terveyspalveluja käyttää, millaisen suhtautumisen kohtaa, kun joutuu työttömäksi, ja siinä, millaisiin töihin päätyy silloinkin, kun on hankkinut korkea-asteen koulutuksen.

Erityisesti se näkyy viranomaisten suhtautumisessa, kun yhteiskunnan pitäisi maksaa yksilölle sosiaalietuuksia.

Kontula valittelee sitä, että luokista ei puhuta tai ainakaan niitä ei juuri tutkita. Hän muistuttaa, että jos yhteiskuntaluokkia ei tunnisteta, on luokkaeroihin palautuva syrjintä helppo piilottaa rakenteisiin.

Syvin kuilu

Ja syrjintäähän löytyy. Siitä Kontula luettelee kirjassaan esimerkkejä. Erityisesti hän avaa luokkasyrjintää viranomaispalveluissa. Kun puhutaan yhteiskuntaluokista, syvin kuilu on työväenluokan ja keskiluokan välillä.

”Tässä kulkee myös raja viranomaispalvelun ja viranomaiskontrollin välillä”, Kontula toteaa.

Hän arvioi, että suomalainen lainsäädäntö toimii suurimmalta osin hyvin.

”Silti olisi liioittelua väittää, että laki olisi kaikille sama”, hän kirjoittaa.

Hänen mukaansa lait, jotka vaikuttavat eri yhteiskuntaluokkiin eri tavoin, pelaavat jo valmiiksi etuoikeutettujen luokkien hyväksi.

Se näkyy vaikkapa verotuksessa. Kontula kuvaakin paljon puhuttua progressiivista verotusta ironisesti kauneusvirheeksi suomalaisessa verotuksessa, jota käytetään lähestulkoon vain valtion tuloverotuksessa. Muu verotus on tasaveroa, ja sehän toimii hyvätuloisten eduksi.

Kaupat auki yksille

Kontula yhdistää luokkajaon myös muutoksessa olevaan työelämään. Käytännönläheinen esimerkki on kauppojen aukiolon vapautuminen, joka tuli voimaan vuoden alusta.

Kontula todistaa kauppojen aukiololla olevan selvä sosioekonominen ulottuvuus.

”Kun anonyymin kuluttajan vapausasteita lisätään kauppojen aukioloa pidentämällä, tarkoittaa se palvelutyöläisen vapauden vähentämistä”, hän arvioi.

”Välillisesti se vaikuttaa myös näiden ihmisten perheiden autonomiaan – siihen, yöpyykö lapsi päiväkodissa vai omassa sängyssä tai saako jouluaattoa viettää puolisonsa kanssa.”

Kontula muistuttaa siitä, että ihmisten ostovoima ei muutu aukioloa pidentämällä.

”He tuskin ostavat aikaisempaa enempää”, hän toteaa.

”Pikemminkin kauppojen aukiolon vapauttamisen taustalla on näkemys yhteiskunnasta, jossa yhteiset pelisäännöt järjestetään (suurten) yritysten tarpeista, ja jossa elinkeinoelämän syke tuntuu tasaisena ympäri vuorokauden ja vuoden.”

Stressi kasautuu

Epätyypilliset työajat ovat pääosin työväenluokan töissä.

”Koska pariutuminen on luokkasidonnaista, myös työväenluokkaisia vuorotöitä tekevien ihmisten perheenjäsenet ovat usein vuorotöissä. Näin arjen aikataulustressi kasautuu”, Kontula kirjoittaa.

Hän kertoo kollegastaan, kokoomuspoliitikosta, joka on puolustanut voimakkaasti kauppojen vapaata aukioloa. Kollega oli lähdössä porukan kanssa joulunviettoon Lappiin.

”Olin vähän kateellinen”, Kontula kirjoittaa.

”Meidän suvussa niin moni on palveluammatissa, että vastaava reissu ei tulisi kysymykseen, kun aina jonkun on oltava töissä. Viime aaton puolisoni päivysti vanhainkotien viemäreitä ja jäätyneitä lukkoja. Me saimme hänet kotiin vasta joulupäivänä.”

Luokkalaki-kirja julkistetaan tiistaina 18.10. Into-kustannuksen järjestämää tilaisuutta voi seurata suorana Facebookissa tämän linkin takana kello 15 alkaen.

Rikkaat kauhovat sosiaalietuudet

Varakkaat vastaanottavat yhteiskunnan tukia enemmän kuin köyhät.

Tämä johtuu siitä, että useat sosiaalietuudet – työttömyysturva, eläkkeet, vanhemmuuden tuet – ovat ansiosidonnaisia. Ne kasvavat palkkatason mukana.

ILMOITUS
ILMOITUS

”Veronalaisten sosiaalietuuksien jytky menee hyvätuloisille”, kansanedustaja, tutkija Anna Kontula kirjoittaa tuoreessa kirjassaan Luokkajako.

Olisi liioittelua väittää, että laki olisi kaikille sama.

”Siinä, missä alle kymppitonnin tuloilla veronalaiset sosiaalietuudet jäävät muutamaan tonniin, suurituloisimpien porukassa keskiarvo on lähes seitsemänkymmentätuhatta.”

Hän toteaa, että ei löydy perustetta puheille, joiden mukaan perusturva passivoisi. Hän käyttää esimerkkinä perhevapaiden ansiosidonnaisia etuuksia.

”Ei ole perustetta sille, miksi samasta kotityöstä maksetaan toisille moninkertaisesti”, Kontula pohtii.

Hänestä sosiaalietuuksien sitominen kuukausiansioihin on luokkaratkaisu.

”Summa ei yksityisen eläkevakuutuksen tavoin riipu siitä, paljonko järjestelmään on maksanut, vaan kiinnittyy tietyn tulotason yleiseen maksukykyyn.”

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Käännytyslain hyväksyminen herättää pahaa verta SDP:ssä.

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

Gashaw Bibani.

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

Mai Kivelä.

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

Vasemmistoliitto lähtee tavoittelemaan lisäpaikkaa Hämeessä.

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

Uusimmat

Käännytyslain hyväksyminen herättää pahaa verta SDP:ssä.

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

Gashaw Bibani.

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

Mai Kivelä.

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

Vasemmistoliitto lähtee tavoittelemaan lisäpaikkaa Hämeessä.

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
03

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
04

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 
05

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

18.11.2026

Vasemmistoliiton Lapin piirin ehdokaslista eduskuntavaaleihin valmistui

18.11.2026

Sosiaaliturvaan ja -palveluihin kohdistuu ensi kaudella valtava paine jo tehtyjen leikkausten lisäksi, kertoo STM virkapuheenvuorossaan

18.11.2026

Rajalain jatkosta äänestetään tänään, vasemmistoliitto esitti hylkäämistä

18.11.2026

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

18.11.2026

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

17.11.2026

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

17.11.2026

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

17.11.2026

Toisin kuin kokoomus väittää, työttömyys ei juuri alene tulevina vuosina, kertoo ministeriön työmarkkinaennuste

17.11.2026

Epävarmuus vaikuttaa työssä oleviinkin – työttömyyteen varaudutaan, arjen hankintoja lykätään

17.11.2026

Oikeistolaiset podcastit täyttävät tyhjää tilaa – Suosio heijastelee monia yhteis­­kunnallisia muutoksia, mutta myös vasemmiston populismi­­pelkoa

17.11.2026

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

16.11.2026

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

16.11.2026

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

15.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset