Plussat
Nuoret antavat 8,5 keski-arvon tyytyväisyydestään elämäänsä.
Kiusaamisen kohteeksi joutuneiden määrä on laskenut.
Pääsy oppilashuoltoon on helpottunut.
Harrastukset ovat lisääntyneet: 89 prosentilla lapsista ja nuorista on jokin harrastus.
Yhä harvempi nuori tupakoi tai juo.
Miinukset
Vuonna 2030 alle 15-vuotiaita on yhtä vähän kuin vuonna 1894.
Yli puolet asumistuen saajista on alle 30-vuotiaita.
Nuorten asunnottomuus on kasvanut etenkin pääkaupunkiseudulla.
Joka viides nuori mies on koulutuksen ulkopuolella tai työttömänä, ja nuorten työttömyys on pitkittynyt.
30 prosenttia 18–30-vuotiaista ei ole ollut koskaan vakitöissä.
Kommentti
Valtaosa nuorista voi hyvin, harrastaa ja tulevaisuus on valoisa. Monet merkit viittaavat, että nuoret jakautuvat hyvä- ja huono-osaisiin, kuten koko muukin väestö.
Erityisesti pitäisi saada poikki sukupolvelta toiselle siirtyvä ulkopuolisuus ja syrjäytyminen. Kodin olosuhteet vaikuttavat nuorten elämään valtavasti.
Perheiden tuki neuvolasta lähtien, päivähoito, peruskoulu ja muut tilat, joissa lapsia ja nuoria kohdataan ovat hauraiden perheiden kannalta elintärkeitä.
Mutta mitä tekee hallitus? Se on kaikin keinoin yrittänyt heikentää juuri lasten, nuorten ja perheiden selviytymistä tukevia palveluja.
Seuraukset näkyvät viiveellä, kuten Allianssin tutkimuskooste osoittaa. Hyvien asioiden ohella se piirtää aika murheellista ja huolestuttava kuvaa.
Sirpa Puhakka
Yhä harvempi nuori pääsee osalliseksi samanlaisesta menestystarinasta kuin sodanjälkeiset sukupolvet. Alle 40-vuotiaiden joukossa korkeasti koulutettujen määrä laskee ja matalammin koulutettujen lisääntyy.
Koulutusmäärärahoja on leikattu rajusti, mikä vahvistaa heikentyvää suuntaa. Samaan aikaan Suomi haaveilee digiloikasta pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen johdolla. Suomen aikuisikäisen väestön koulutustaso laskee vuoteen mennessä 2030 alle EU- ja OECD-maiden keskiarvon, jos nykymeno jatkuu.
Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juveniassa, Mikkelin ammattikorkeakoulussa työskentelevän tutkijan Veli Liikasen mukaan nuorten elämää heikentävät yleinen taloudellinen tilanne, poliittiset päätökset sekä perheen tilanne, eivät nuorten itsensä tekemät valinnat.
Nuorten pienituloisuus ja toimeentulotuen tarve lisääntyvät. Vuodesta 1990 lähtien nuorten aikuisten elintaso on romahtanut etenkin suhteessa eläkeläisiin. Työttömyys on pitkittynyt aikaisemmasta yhdestätoista kuukaudesta keskimäärin 16:een kuukauteen.
Murheena työ ja toimeentulo
Allianssin tutkimuksen mukaan työelämä ja oma toimeentulo ovat nuorten ylivoimaisesti yleisimmät huolenaiheet. Yli puolet nuorista arvioi töiden saannin olevan vaikeaa omalla paikkakunnalla.
Lähes 40 prosenttia on huolissaan pärjäämisestään työmarkkinoilla. Yli puolet työttömistä nuorista on valmiita ottamaan vastaan mitä tahansa työtä.
Epävarmuutta lisää nuorten työhön pääsyn pitkittyminen. Kahdessa vuodessa työttömyyden keskimääräinen kesto on kasvanut viidellä kuukaudella kuuteentoista. Peräti 30 prosenttia 18–30-vuotiaista ei ole koskaan ollut varsinaisissa töissä.
Suomi on Kreikan, Irlannin, Italian, Portugalin ja Espanjan kanssa joukossa, jossa NEET-nuorten osuus oli vuonna 2015 vähintään viisi prosenttia korkeampi kuin kymmenen vuotta aikaisemmin. Nämä nuoret eivät ole työssä, koulutuksessa tai harjoittelussa.
Etenkin nuorten miesten kohdalla on tapahtunut raju muutos. Vuonna 2005 heistä oli 12,2 prosenttia ja vuonna 2015 peräti 21,1 prosenttia koulutuksen ulkopuolella työttömänä tai ulkona työmarkkinoilta.
Vain harva nuori elää toimeentulotuella
Ulkopuolisuus ja työttömyys siirtyvät ainakin osittain sukupolvelta toiselle. Vanhempien toimeentulo-ongelmat heijastuvat nuorten elämään.
Huostaanotot, mielenterveys-ongelmat, rikollisuus, kouluttamattomuus ja toimeentulo-ongelmat ovat yleisempiä niillä nuorilla, joiden vanhemmat ovat joutuneet pitkäaikaisesti toimeentulotuelle.
Nuoret itse elävät harvoin toimeentulotuella: 24 ikävuoteen mennessä noin parin sadan nuoren toimeentulo kussakin ikäluokassa on toimeentulotuen varassa.
Peruskoulun jälkeisen koulutus vähentää selvästi ulkopuolisuuden tunteita tai työttömäksi joutumisen vaaraa. Kustakin ikäluokasta noin 10 000 nuorta jää pelkän peruskoulututkinnon varaan.
Maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestöön kuuluvien nuorten syrjäytymisuhassa on huikea ero. Vieraskielisistä kouluttamattomista nuorista joka kolmas, mutta kantaväestöön kuuluvista joka kahdeksas nuori ajautuu ulkopuoliseksi, vaille koulutusta ja työtä.
Inhimillisten seurausten ohella tästä karttuu iso kansantaloudellinen lasku. Kansantulon menetys on Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan 700 000 euroa vuoden 2007 rahassa, jos nuori ei pääse kiinni työelämään noin neljäkymmentä vuotta arviolta kestävän työuran aikana. Lisäksi syntyy julkiselle taloudelle kustannuksia hoito- ja etuuskuluista 430 000 euroa.
Lähde: Nuorista Suomessa. Tietoa nuorista, heidän elinoloistaan sekä nuorisotyöstä 2016. Tutkimuskoosteen tiedot koottu syyskuussa 2016. Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry.
Plussat
Nuoret antavat 8,5 keski-arvon tyytyväisyydestään elämäänsä.
Kiusaamisen kohteeksi joutuneiden määrä on laskenut.
Pääsy oppilashuoltoon on helpottunut.
Harrastukset ovat lisääntyneet: 89 prosentilla lapsista ja nuorista on jokin harrastus.
Yhä harvempi nuori tupakoi tai juo.
Miinukset
Vuonna 2030 alle 15-vuotiaita on yhtä vähän kuin vuonna 1894.
Yli puolet asumistuen saajista on alle 30-vuotiaita.
Nuorten asunnottomuus on kasvanut etenkin pääkaupunkiseudulla.
Joka viides nuori mies on koulutuksen ulkopuolella tai työttömänä, ja nuorten työttömyys on pitkittynyt.
30 prosenttia 18–30-vuotiaista ei ole ollut koskaan vakitöissä.
Kommentti
Valtaosa nuorista voi hyvin, harrastaa ja tulevaisuus on valoisa. Monet merkit viittaavat, että nuoret jakautuvat hyvä- ja huono-osaisiin, kuten koko muukin väestö.
Erityisesti pitäisi saada poikki sukupolvelta toiselle siirtyvä ulkopuolisuus ja syrjäytyminen. Kodin olosuhteet vaikuttavat nuorten elämään valtavasti.
Perheiden tuki neuvolasta lähtien, päivähoito, peruskoulu ja muut tilat, joissa lapsia ja nuoria kohdataan ovat hauraiden perheiden kannalta elintärkeitä.
Mutta mitä tekee hallitus? Se on kaikin keinoin yrittänyt heikentää juuri lasten, nuorten ja perheiden selviytymistä tukevia palveluja.
Seuraukset näkyvät viiveellä, kuten Allianssin tutkimuskooste osoittaa. Hyvien asioiden ohella se piirtää aika murheellista ja huolestuttava kuvaa.
Sirpa Puhakka