KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Ulkopuolisuus siirtyy sukupolvelta toiselle

Kahdessa vuodessa nuorten työttömyyden keskimääräinen kesto on kasvanut viidellä kuukaudella kuuteentoista. Peräti 30 prosenttia 18–30-vuotiaista ei ole koskaan ollut varsinaisissa töissä.

Kahdessa vuodessa nuorten työttömyyden keskimääräinen kesto on kasvanut viidellä kuukaudella kuuteentoista. Peräti 30 prosenttia 18–30-vuotiaista ei ole koskaan ollut varsinaisissa töissä. Kuva: Eeva Suorlahti

Nuoret ovat kunnollisia, mutta enää ei koulutuskaan takaa sosiaalista etenemistä kuten aikaisemmin.

Sirpa Puhakka
29.10.2016 15.00
Fediverse-instanssi:

Plussat

Nuoret antavat 8,5 keski-arvon tyytyväisyydestään elämäänsä.

Kiusaamisen kohteeksi joutuneiden määrä on laskenut.

Pääsy oppilashuoltoon on helpottunut.

Harrastukset ovat lisääntyneet: 89 prosentilla lapsista ja nuorista on jokin harrastus.

Yhä harvempi nuori tupakoi tai juo.

Miinukset

Vuonna 2030 alle 15-vuotiaita on yhtä vähän kuin vuonna 1894.

Yli puolet asumistuen saajista on alle 30-vuotiaita.

Nuorten asunnottomuus on kasvanut etenkin pääkaupunkiseudulla.

Joka viides nuori mies on koulutuksen ulkopuolella tai työttömänä, ja nuorten työttömyys on pitkittynyt.

30 prosenttia 18–30-vuotiaista ei ole ollut koskaan vakitöissä.

Kommentti

Valtaosa nuorista voi hyvin, harrastaa ja tulevaisuus on valoisa. Monet merkit viittaavat, että nuoret jakautuvat hyvä- ja huono-osaisiin, kuten koko muukin väestö.

Erityisesti pitäisi saada poikki sukupolvelta toiselle siirtyvä ulkopuolisuus ja syrjäytyminen. Kodin olosuhteet vaikuttavat nuorten elämään valtavasti.

Perheiden tuki neuvolasta lähtien, päivähoito, peruskoulu ja muut tilat, joissa lapsia ja nuoria kohdataan ovat hauraiden perheiden kannalta elintärkeitä.

Mutta mitä tekee hallitus? Se on kaikin keinoin yrittänyt heikentää juuri lasten, nuorten ja perheiden selviytymistä tukevia palveluja.

Seuraukset näkyvät viiveellä, kuten Allianssin tutkimuskooste osoittaa. Hyvien asioiden ohella se piirtää aika murheellista ja huolestuttava kuvaa.

Sirpa Puhakka

Yhä harvempi nuori pääsee osalliseksi samanlaisesta menestystarinasta kuin sodanjälkeiset sukupolvet. Alle 40-vuotiaiden joukossa korkeasti koulutettujen määrä laskee ja matalammin koulutettujen lisääntyy.

Koulutusmäärärahoja on leikattu rajusti, mikä vahvistaa heikentyvää suuntaa. Samaan aikaan Suomi haaveilee digiloikasta pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen johdolla. Suomen aikuisikäisen väestön koulutustaso laskee vuoteen mennessä 2030 alle EU- ja OECD-maiden keskiarvon, jos nykymeno jatkuu.

Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juveniassa, Mikkelin ammattikorkeakoulussa työskentelevän tutkijan Veli Liikasen mukaan nuorten elämää heikentävät yleinen taloudellinen tilanne, poliittiset päätökset sekä perheen tilanne, eivät nuorten itsensä tekemät valinnat.

Nuorten pienituloisuus ja toimeentulotuen tarve lisääntyvät. Vuodesta 1990 lähtien nuorten aikuisten elintaso on romahtanut etenkin suhteessa eläkeläisiin. Työttömyys on pitkittynyt aikaisemmasta yhdestätoista kuukaudesta keskimäärin 16:een kuukauteen.

Murheena työ ja toimeentulo

Allianssin tutkimuksen mukaan työelämä ja oma toimeentulo ovat nuorten ylivoimaisesti yleisimmät huolenaiheet. Yli puolet nuorista arvioi töiden saannin olevan vaikeaa omalla paikkakunnalla.

Lähes 40 prosenttia on huolissaan pärjäämisestään työmarkkinoilla. Yli puolet työttömistä nuorista on valmiita ottamaan vastaan mitä tahansa työtä.

Epävarmuutta lisää nuorten työhön pääsyn pitkittyminen. Kahdessa vuodessa työttömyyden keskimääräinen kesto on kasvanut viidellä kuukaudella kuuteentoista. Peräti 30 prosenttia 18–30-vuotiaista ei ole koskaan ollut varsinaisissa töissä.

Suomi on Kreikan, Irlannin, Italian, Portugalin ja Espanjan kanssa joukossa, jossa NEET-nuorten osuus oli vuonna 2015 vähintään viisi prosenttia korkeampi kuin kymmenen vuotta aikaisemmin. Nämä nuoret eivät ole työssä, koulutuksessa tai harjoittelussa.

Etenkin nuorten miesten kohdalla on tapahtunut raju muutos. Vuonna 2005 heistä oli 12,2 prosenttia ja vuonna 2015 peräti 21,1 prosenttia koulutuksen ulkopuolella työttömänä tai ulkona työmarkkinoilta.

Vain harva nuori elää toimeentulotuella

Ulkopuolisuus ja työttömyys siirtyvät ainakin osittain sukupolvelta toiselle. Vanhempien toimeentulo-ongelmat heijastuvat nuorten elämään.

Huostaanotot, mielenterveys-ongelmat, rikollisuus, kouluttamattomuus ja toimeentulo-ongelmat ovat yleisempiä niillä nuorilla, joiden vanhemmat ovat joutuneet pitkäaikaisesti toimeentulotuelle.

Nuoret itse elävät harvoin toimeentulotuella: 24 ikävuoteen mennessä noin parin sadan nuoren toimeentulo kussakin ikäluokassa on toimeentulotuen varassa.

Peruskoulun jälkeisen koulutus vähentää selvästi ulkopuolisuuden tunteita tai työttömäksi joutumisen vaaraa. Kustakin ikäluokasta noin 10 000 nuorta jää pelkän peruskoulututkinnon varaan.

Maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestöön kuuluvien nuorten syrjäytymisuhassa on huikea ero. Vieraskielisistä kouluttamattomista nuorista joka kolmas, mutta kantaväestöön kuuluvista joka kahdeksas nuori ajautuu ulkopuoliseksi, vaille koulutusta ja työtä.

Inhimillisten seurausten ohella tästä karttuu iso kansantaloudellinen lasku. Kansantulon menetys on Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan 700 000 euroa vuoden 2007 rahassa, jos nuori ei pääse kiinni työelämään noin neljäkymmentä vuotta arviolta kestävän työuran aikana. Lisäksi syntyy julkiselle taloudelle kustannuksia hoito- ja etuuskuluista 430 000 euroa.

Lähde: Nuorista Suomessa. Tietoa nuorista, heidän elinoloistaan sekä nuorisotyöstä 2016. Tutkimuskoosteen tiedot koottu syyskuussa 2016. Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry.

Plussat

Nuoret antavat 8,5 keski-arvon tyytyväisyydestään elämäänsä.

Kiusaamisen kohteeksi joutuneiden määrä on laskenut.

Pääsy oppilashuoltoon on helpottunut.

Harrastukset ovat lisääntyneet: 89 prosentilla lapsista ja nuorista on jokin harrastus.

Yhä harvempi nuori tupakoi tai juo.

Miinukset

Vuonna 2030 alle 15-vuotiaita on yhtä vähän kuin vuonna 1894.

Yli puolet asumistuen saajista on alle 30-vuotiaita.

Nuorten asunnottomuus on kasvanut etenkin pääkaupunkiseudulla.

Joka viides nuori mies on koulutuksen ulkopuolella tai työttömänä, ja nuorten työttömyys on pitkittynyt.

30 prosenttia 18–30-vuotiaista ei ole ollut koskaan vakitöissä.

Kommentti

Valtaosa nuorista voi hyvin, harrastaa ja tulevaisuus on valoisa. Monet merkit viittaavat, että nuoret jakautuvat hyvä- ja huono-osaisiin, kuten koko muukin väestö.

Erityisesti pitäisi saada poikki sukupolvelta toiselle siirtyvä ulkopuolisuus ja syrjäytyminen. Kodin olosuhteet vaikuttavat nuorten elämään valtavasti.

Perheiden tuki neuvolasta lähtien, päivähoito, peruskoulu ja muut tilat, joissa lapsia ja nuoria kohdataan ovat hauraiden perheiden kannalta elintärkeitä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Mutta mitä tekee hallitus? Se on kaikin keinoin yrittänyt heikentää juuri lasten, nuorten ja perheiden selviytymistä tukevia palveluja.

Seuraukset näkyvät viiveellä, kuten Allianssin tutkimuskooste osoittaa. Hyvien asioiden ohella se piirtää aika murheellista ja huolestuttava kuvaa.

Sirpa Puhakka

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Tom-Henrik Sirviöstä on hassua, että työttömyyden kasvusta ei pystytä puhumaan suoraan, vaan keksitään tekosyitä. Tekosyitä keksimällä vältetään puhuminen oikeasta ongelmasta.

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

Jessi Jokelainen

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

Unkarin uusi pääministeri Peter Magyar hallituksensa kanssa.

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

Suomen Diakoniopiston lähihoitajaryhmän opiskelija Helsingissä elokuussa 2019.

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

Uusimmat

Chilen ensimmäisen tuulipuiston, Canelan, 112 metriä korkeat tuulimyllyt tuottavat sähköä mereltä puhaltavien tuulten voimalla Coquimbon alueella Pohjois-Chilessä. Tuulipuistojen elinkaaren loppu ei ole enää tulevaisuuden kysymys, vaan ratkaisuja vaativa nykyongelma.

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

Moskovalaisia Punaisen torin sisäänkäynnillä. Venäjän valtio on lainsäädännön ja leimaavan puheen avulla järjestelmällisesti pyrkinyt eristämään lhbtiqa+-yhteisön.

Vaino ajaa Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt maan alle ja ulkomaille

Mehrmaa on joutunut muuttamaan lastensa kanssa toistuvasti Talibanin valtaannousun jälkeen, mutta hän jatkaa työtään afganistanilaisten naisten auttamiseksi.

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

Tom-Henrik Sirviöstä on hassua, että työttömyyden kasvusta ei pystytä puhumaan suoraan, vaan keksitään tekosyitä. Tekosyitä keksimällä vältetään puhuminen oikeasta ongelmasta.

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

 
02

Jos ennallistaminen uhrataan eturistiriidoille, asumme kohta kaikki tuhansien liejulampien maassa

 
03

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

 
04

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

 
05

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

27.06.2026

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

26.06.2026

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

26.06.2026

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

26.06.2026

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

25.06.2026

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

25.06.2026

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

24.06.2026

Erkki Lehtinen, 91, palaa isänsä historiaan: ”Sivuun ei jäänyt kukaan” – isoisä kuoli Suomenlinnan vankileirillä

24.06.2026

EU:n uusi yhtiömalli avaa ovet sääntelyshoppailulle – Kivelä ja Lohikoski vaativat Suomea torjumaan esityksen

24.06.2026

MM-futista pelataan korruption keskellä – Kysyimme, ovatko miesten jalkapallon MM-kisat pilalla

24.06.2026

Vasemmistoliiton Koskela on matkalla kohti vaalivoittoa – ”Hallitukseen pitää haluta, mutta ei hinnalla millä hyvänsä”

23.06.2026

Europarlamentti vähentää lupahärdelliä: Apu, kalusto ja ihmiset saadaan liikkeelle, kun on kiire

23.06.2026

Orpon hallitus uudistaa koulutusta: Vanginvartijoiden koulutus ylitäysien vankiloiden vastuulle

23.06.2026

Saramo: EU:n kauppasopu USA:n kanssa oli antautumissopimus – ”Annamme ymmärtää, että meitä saa kiristää”

23.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset