Presidentti Sauli Niinistön mukaan Suomessa käytävä keskustelu turvallisuudesta on kiivaita ääripäitä lukuun ottamatta avointa. Maanpuolustuskurssin avajaisissa maanantaina puhunut Niinistö kuvasi ääripäiksi mielipiteet, joiden mukaan Natoon pitää ”nyt jos koskaan”, ja Natoon ”ei pidä liittyä nyt eikä koskaan”.
Esimerkki kiivaasta keskustelusta Niinistö nosti esiin sen, saako Venäjästä sanoa vapaasti.
– Minulle tämän toistaminen ei enää oikein aukea. Valtiojohto on selkein sanoin ja nopeasti tuominnut Venäjän toimet niin Krimillä, Ukrainassa kuin Syyriassakin. Viime eduskuntavaalien alla taas käytiin isoin otsikoin läpi kaikki mahdolliset Venäjän hyökkäyssuunnat Suomeen ja silloin unohtunut Ahvenanmaakin on nyttemmin vallattu – ja myös nostatettu julkisesti epäilyä, että Venäjä juhlavuotenamme kiistää itsenäisyytemme.
– Kovin vaikea ajatella, mitä on jäänyt sanomatta. Sankaruuden saavuttaminen siinä kilvoittelussa, kuka koviten Venäjästä sanoo, alkaa vaatia kekseliäisyyttä.
Pahan arkipäiväistäminen huolettaa
Toisaalta on moitittu Venäjän moittimisen menneen liian pitkälle. Niinistö sanoi, että häntä huolettaa tässä ihan eri ilmiö, pahan arkipäiväistäminen.
– Jos hyökkäystä ja sotaa käydään paperilla päivittäin, niin se tulee lähelle – ajatuksiin. Samaa oli siinä kun venäläisessä keskustelussa Krimin osalta viitattiin ydinaseisiin – niiden käyttämisen mahdollisuutta tavanomaistettiin.
Niinistön mukaan myös sotilaallinen harjoitustoiminta lännen, siis Ruotsin, Naton ja Yhdysvaltojen kanssa, näyttää olevan arka aihe.
– Joidenkin mukaan siinä vaarannetaan Suomen liittoutumattomuutta, kun taas jotkut neuvovat, että tällaiseen pitäisi nyt mitä pikimmin ryhtyä.
– Totuus on, että läntinen sotilasyhteistyömme on paljon laajempaa kuin aiemmin ja että sitä tullaan jatkamaan. Suomi harjoittaa tätä sotilaallista yhteistyötä vain omista lähtökohdistaan ja tarpeistaan käsin. Suomen tulee kehittää sotilaallista valmiutta ja yhteistoimintakykyä ei vain pidäkkeeksi ja kynnykseksi maahantulijalle, vaan myös ollakseen kiinnostava kumppani mikäli pahin toteutuisi. Tämä palvelee myös Suomen oman puolustuksen kehittämistä.
Suomen etu ei ole lietsoa vastakkainasettelua, Niinistö sanoi.
– Viisas katsoo, olisiko tarjolla jotakin sellaista, joka voisi vastakkainasettelua vähentää. Sitä kutsutaan dialogiksi, diplomatiaksi. Tämä on Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan pitkä linja. Se on myös minun linjani.