Hallitus kiristää työn vastaanotto- ja aktivointitoimenpiteiden velvoittavuutta. Työttömät esimerkiksi velvoitetaan kolmen kuukauden ammattitaitosuojan päättymisen jälkeen karenssin uhalla työhön, vaikka siitä saatava palkka olisi huonompi kuin työttömyyskorvaus.
Kiristykset näyttävät perustuvan väärään käsitykseen siitä, että työttömyysturvaa saa Suomessa löysemmin kuin muissa pohjoismaissa, osoittaa SAK:n ekonomisti Ilkka Kaukoranta kirjoituksessaan .
Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki myöntää omassaan , että hänen johtamansa työllisyystyöryhmän taustaraportissa oli virheitä.
”Suomen järjestelmä arvioitiin muita löysemmäksi sen perusteella, että Suomessa on muita maita enemmän hyväksyttäviä syitä kieltäytyä töistä. Tämä tulkinta ei pidä paikkaansa.”
Suomessa kovemmat sanktiot…
Yksi virheistä koskee työllisyystyöryhmän taustaraportin väitettä, että Ruotsin ja Tanskan työttömyysturvan sanktiosäännöt ovat Suomen sääntöjä selvästi tiukemmat. Todellisuudessa tilanne on päinvastainen, Kaukoranta kirjoittaa.
”Oikeasti Ruotsin ja Tanskan sanktiosäännöt ovat selvästi Suomea löysemmät. Tältä osin taustaraportin selkeä virhe on nyt korjattu. Kiitos valtiovarainministeriöille virheen korjaamisesta”, Kaukoranta toteaa SAK:n blogissa.
… Mutta ovatko tarpeeksi kovat?
Hetemäki puolestaan kommentoi, että muita maita kovemmatkaan sanktiosäännöt eivät vielä välttämättä ole toivottavalla tasolla. Esimerkiksi 60 päivän karenssi tietyissä tapauksissa on ”varsin ankara sanktio”, ja sanktion ankaruus voi Hetemäen mukaan ”puolestaan vaikuttaa siihen, että niitä määrätään hyvin harvoin”.
Sanktiojärjestelmän eli työttömyysturvan seuraamusjärjestelmän arviointityö onkin alkamassa kolmikantaisessa työryhmässä.
Työnhaun seuranta vähäisempää
Työmarkkinoiden käytettävissä olon suhteen Suomen järjestelmän velvoittavuus ei Kaukorannan mukaan ole yhtä tiukkaa kuin Ruotsissa ja Tankassa, mutta todellisuudessa ero on pienempi kuin on väitetty.
”Suomen järjestelmä arvioitiin muita löysemmäksi sen perusteella, että Suomessa on muita maita enemmän hyväksyttäviä syitä kieltäytyä töistä. Tämä tulkinta ei pidä paikkaansa: Suomessa ei voi kieltäytyä töistä perhesyistä tai työsuhteen muotoon liittyvien syiden takia”, Kaukoranta kirjoittaa.
Suomen erottaa Ruotsista ja Tanskasta lähinnä kolmen kuukauden ammattitaitosuoja ja oikeus kieltäytyä työstä työllistymistä edistävän koulutuksen aikana. ”Näitä Suomen sallimia lievennyksiä työn vastaanottovelvoitteeseen voi mielestäni pitää työmarkkinoiden toiminnan kannalta järkevinä.”
”Löysempi” Suomen järjestelmä on siinä, että työnhaun seuranta on vähäisempää kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Tähän on tulossa muutos hallituksen kaavailemien työttömien haastatteluiden myötä.
lehti 