KIRJA
Toimittajat Teemu Muhonen ja Jari Hanska ovat kirjoittaneet pamfletin Eläketurma. Siinä pohditaan kysymystä, miksi Suomeen tarvitaan uusi sukupolvisopimus. Kirja haastaa keskustelemaan eläketurvan rahoituksesta ja perusperiaatteista. Nuorten toimittajien ote on räväkkä, mutta kotiläksyt on tehty hyvin. Esitetyllä kritiikillä on tietopohja.
Pamfletin pääsanoma on, että nuorempien ikäluokkien osalle lankeaa kohtuuton taakka eläkkeiden rahoittamisessa, kun talouskasvu näyttää jämähtäneen vaatimattomaksi ja maksussa olevat työeläkkeet on suojattu leikkauksilta. Kirjoittajat varoittavat, että nuoria odottaa korkeiden työeläkemaksujen ja yhä kauemmaksi karkaavan eläkeiän lisäksi riisuttu eläketurva.
Sukupolvi-sopimuksen uusiminen veisi varmasti vuosia, ja töihin olisi syytä ryhtyä heti.
Huoli on aiheellinen.
Muhosen ja Hanskan kirjassa on kyseenalaistettu työeläketurvan nykyisiä perusperiaatteita, ja pyöritelty uusvanhoja vaihtoehtoja. Tasaeläke nykyisen ansiosidonnaisen työeläkkeen asemesta on esillä, samoin eläkekatto sekä työeläkkeen muuttaminen etuusperusteisesta maksuperusteiseksi.
Väläyttävätpä kirjoittajat huolestuttavan huolettomasti jopa perustuslain suojan murtamista ja maksussa olevien työeläkkeiden progressiivista leikkaamista esimerkiksi 1 500–2 000 euron kuukausieläkkeistä lähtien. Sen sijaan verotuksen eläkeläisten tuloerojen tasaamiskeinona he sivuuttavat yllättävän kevyesti.
Maksukorotukset tai eläkeleikkaukset
Pamfletin tekijät lienevät havainneet, että eläketurvassa valittuja perusratkaisuja on vaikeaa ja jopa mahdotonta radikaalisti muuttaa. Siksi esitetyt vaihtoehdot on tulkittava haasteiksi keskusteluun. Kunnon keskustelulle ja populismin torjunnalle on tuhannen taalan paikka. ”Eläkepapistolta” eli alan asiantuntijoilta vaaditaan nyt selkokieltä.
Suomen lakisääteinen työeläke on etuusperusteinen. Se tarkoittaa, että eläketurvan sisältö on laissa määrätty, ja eläkkeiden maksamiseen on oltava riittävä rahoitus. Työssäkäyvät rahoittavat työeläkemaksuilla pääosan edellisen sukupolven työeläkkeistä. Kun eläkeläisiä on yhä enemmän ja eläkkeiden taso keskimäärin parantunut, eläkemenot ovat kasvaneet vauhdilla. Kasvu jatkuu tästä eteenpäin, koska eliniät yhä pitenevät.
Hidas taloudellinen kasvu, korkea työttömyys ja heikot sijoitustuotot uhkaavat nostaa työssä käyvien työeläkemaksuja enemmän kuin mihin päädyttiin vuoden 2017 eläkesopimuksessa.
Vaihtoehto maksunkorotuksille ovat eläkeleikkaukset, jotka koskisivat eniten nuoria työuransa alkutaipaleella olevia, sillä maksussa olevilla työeläkkeillä ja ansaitulla turvalla on vankka suoja perustuslain vakiintuneen tulkinnan perusteella.
Tämä on se asetelma, josta Muhonen ja Hanska ovat lähteneet liikkeelle. Heidän kirjansa on hyvää vastapainoa vaatimuksille työeläkeindeksin muuttamisesta nykyistä palkkapainotteisemmaksi.
Kirja loppuu sanoihin : ”Tällä hetkellä Suomen katuja tallaavien eri ikäpolvien välinen tulonjako on (…) yksi niistä asioista, joka on yhä suomalaisten päättäjien ja äänestäjien käsissä. Sukupolvisopimuksen uusiminen veisi varmasti vuosia, ja töihin olisi syytä ryhtyä heti. Yhden vuosikymmenen voimme menettää, mutta yhtään sukupolvea emme.”
Teemu Muhonen & Jari Hanska: Eläketurma – Miksi Suomeen tarvitaan uusi sukupolvisopimus. Vastapaino 2016. 151 sivua.
uutiskirje 
