Kun maakuntien takana on valtion rahoitus, eivät kannustimet kustannusten säästämiseen ole välttämättä suuret. Sen vuoksi maakunnille rakennetaan säädösperäinen menogiljotiini.
Valtiovarainministeriössä sitä kutsutaan ”kustannusten nousun rajoittimeksi”, jonka tarkoitus on hillitä menoja ja lisätä maakuntien taloudenpidon ennakoitavuutta.
Maakuntien menot arvioidaan erityisen ”maakuntaindeksin” perusteella. Maakuntaindeksiin lasketaan mukaan ansioiden muutos (ansiotasoindeksi), inflaatio (kuluttajahintaindeksi) sekä maakuntatyönantajan sosiaaliturvamaksujen muutos.
Maakuntaindeksin osoittamaan lukuun voidaan lisätä korvauskelpoisiksi menolisäyksiksi enintään 0,5 prosenttiyksikköä.