Metsätalouspäällikkö Pertti Heikkuri sanoo, että Ylä-Lapin metsäkiistoissa on laajemmin kysymys maanomistusoikeuksista.
Saamelaiset ovat vaatineet Suomen valtiolta Lapin metsiä itselleen ikiaikaisen nautintaoikeuden perusteella. Asiakirjanäyttöjäkin saamelaisten vaatimusten puolesta on esitetty. Toistaiseksi näyttöjen tueksi ei ole saatu omistusoikeuksia muuttavia päätöksiä.
Heikkuri sanoi jo pari vuotta sitten (Kansan Uutiset 19.10.2007), että hänen näkemyksensä mukaan esimerkiksi Nellimin poromiesten nostamassa oikeuskanteessa Metsähallituksen hakkuita vastaan on kysymys muustakin kuin perinteisen poronhoidon turvaamisesta:
– Poromiesten ja metsähallituksen välisessä Nellimin hakkuukiistassa on perimmiltään kysymys siitä, että kun menee huonosti, etsitään syyllisiä.
Heikkurin mielestä saamelaisalueella jo valmiina olleet maanomistuskiistat antoivat hyvän syyn käydä valtionmetsistä vastaavan Metsähallituksen kimppuun.
Lappi ja saamelaisuus elävät voimakkaassa murroksessa, jossa mikään ei ole niin kuin ennen. Nopeimmin kasvava elinkeino on matkailu.
Saamelaisista enää vain reilu kolmannes on tekemisissä porotalouden kanssa. Suurinta osaa heistäkin työllistää matkailu.
Kysymys on siitä, mikä saa muuttua ja kehittyä.
Jos poronhoito häviää, häviää saamelaisuuskin, pikku hiljaa.
Heikkurin mukaan Lapin elinehto on se, että metsätalouden, poronhoidon, metsästyksen ja kalastuksen sekä matkailun edut ja haitat sovitetaan yhteen niin, että kaikilla on tilaa elää ja toimia.
– Lapista ei pidä tehdä matkailureservaattia. Monipuolinen elinkeinorakenne on asuttuna säilymisen elinehto Lapissa.
uutiskirje 
