Israel on suurimman osan historiastaan joko sotinut tai miehittänyt. Siksi sotilaallisesta toiminnasta on tullut erottamaton osa Israelia, ja toimittaja-kirjailija Gideon Levy onkin verrannut militarismia Israelissa huumeriippuvuuteen. Sillä niin kuin huumeriippuvuus, militarismi on Israelissa kokonaisvaltainen trippi. Sitä on vaikea arvostella, se on keskeinen osa taloutta ja sen jälkiä on kaikissa yhteiskuntarakenteissa.
Asepalvelus ja sodan narratiivi ovat israelilaisissa kouluissa läsnä alaluokista lähtien. Lapset tutustutetaan aseisiin ja ajatukseen palvella isänmaataan erilaisissa tempauksissa, joissa he saavat naamioitua ja vastaanottaa käskyjä sotilailta.
Kouluissa myös pyhien vietot liitetään isänmaan historiallisiin taisteluihin. Täten vahvistetaan ajatusta siitä, että Israel on projekti, joka vaati kaikkien osallistumisen.
Armeijaa arvostelevia pidetään halveksuttavina ja epäisänmaallisina.
Armeijan soluttautumista kouluihin on edistänyt myös se, että koulujen hallintoelimiin on rekrytoitu armeijataustaisia henkilöitä. Israelissa vallitsee nimittäin käsitys, jonka mukaan armeijan johdossa ansioituneen henkilön oletetaan voivan menestyksekkäästi johtaa mitä tahansa muutakin julkishallintoon instituutiota, vaikkapa koulua.
Armeijaa ja koulutusjärjestelmää on viety lähemmäs toisiaan opetusministeriön ja puolustusministeriön yhteisten hankkeiden kautta. Armeija voi esimerkiksi tehdä erilaisia soveltuvuuskokeita kouluajan puitteissa.
Muissa länsimaalaisissa sivistysvaltioissa oudoksuttaisiin sitä, että pikkulapset leikkivät sotaa miehittävässä armeijassa ja näpräävät konepistooleja. Mutta Israelissa ei. Miksi?
Armeija on Israelissa niin ylistetty ja mystifioitu, että sitä on ollut mahdotonta arvostella. Armeijaa arvostelevia pidetään halveksuttavina ja epäisänmaallisina. Tosin perinnettä uhmaa vuonna 2004 perustettu järjestö nimeltä Breaking the Silence.
Järjestö julkaisee todistajalausuntoja entisiltä sotilailta, jotka kertovat vaietun ja totuudenmukaisemman kuvan miehityksestä Länsirannalla. Armeijan ja miehityksen arvostelu saattoi hiljattain järjestön vihakampanjan kohteeksi, jota tuki moni valtakunnan poliitikko kuten Avigdor Lieberman, Moshe Ya’alon, Benjamin Netanyahu ja Ehud Barak.
Entisten sotilaiden lausunnoista selviää, miten eri operaatioiden aikana on tuhottu siviilien taloja ja miten varusmiehiä koulutetaan. Armeija opettaa, etteivät palestiinalaiset ole ihmisiä, vaan kohteita joiden neutralisoiminen on keskeistä Israelin olemassaolon turvaamiseksi.
Tällainen indoktrinaatio luo pelon ilmapiirin ja palestiinalaisista sellaisen käsityksen, josta harva pääsee eroon koko elämänsä aikana. Esimerkiksi Haifassa kasvaneet ja tapaamani palestiinalaiset kertoivat, että harva ystävyys kestää asepalveluksen.
Palestiina oli viidensadan vuoden ajan osmanivaltakunnassa monikulttuurinen maa, jossa juutalaiset, kristityt, druusit ja muslimit elivät rinnakkain. Siksi israelilaisten tulisi lapsista alkaen opetella elämään tasa-arvoisesti ja rauhanomaisesti palestiinalaisten kanssa.
On korkea aika päästää irti miehitysriippuvuudesta ja kohdata vierotusoireet.
Kirjoittaja on EAPPI-ihmisoikeustarkkailija miehitetyillä palestiinalaisalueilla. Mielipiteet ovat hänen omiaan, eivätkä välttämättä edusta EAPPI-ohjelman kantaa.