Harvassa ovat Bruce Springsteenin (s.1949) kaltaiset rocktähdet, jotka ovat onnistuneet yhdistämään hahmossaan määrätietoisen miljonäärin ja vaatimattoman duunarin. Amerikkalaisessa, ahkeraa työntekoa ja omin käsin rakennettua menestystä juhlivassa kulttuurissa Springsteenin tarina osuu ja uppoaa, mutta oikeastaan hänen tähtikuvansa kääntyy sellaisenaan ympäri maailman. Suomessakin Springsteen tunnetaan maratonkonsertteja soittaneena, nöyränä yleisön palvelijana.
Saman kuvan antaa myös Springsteenin omaelämäkerta Born To Run. Teos päästää lukijan kuitenkin myös julkisivun taakse. Pomo-lempinimellä tunnetusta Springsteenista on jo aiemmin kirjoitettu iso kasa kirjoja – niin elämäkertoja kuin tuotantoon pureutuvia. Elämäntarinan ja uran kertaamista kiinnostavampaa Born To Runissa on kuitenkin sen henkilökohtaisuus. Kuten Springsteen asian itse ilmaisee, hänen päätavoitteenaan ei ole ollut kertoa kaikkea, vaan näyttää lukijalle mielensä.
Toki Born To Run menee syvälle myös Springsteenin lapsuuteen ja nuoruuteen, ensimmäisiin bändivirityksiin, kovan yrittämisen aikaan, menestyksen makuun pääsemiseen ja vakiintumisen vuosiin. Varhaiset kokemukset New Jerseyn Freeholdin pikkubändeissä rakensivat työmoraalin, joka auttoi eteenpäin.
Varhaiset kokemukset pikkubändeissä rakensivat työmoraalin, joka auttoi eteenpäin.
Tapahtumien ketjusta hahmottuva tarina ahkeruudesta ja pitkäjänteisyydestä on linjassa paitsi Springsteenin tähteyden myös hänen musiikkinsa kanssa. Sama kaari toistuu myös uskollisen E Street Bandin kehityksessä.
Perusteellisesti, muttei puuduttavasti
Vuonna 1972 ilmestyneellä debyyttialbumillaan Greetings From Asbury Park, N. J. Springsteen ilmoittautui Dylanista vaikuttuneen laulaja-lauluntekijäperinteen jatkajaksi, mutta ennen kaikkea amerikkalaisen elämäntavan tulkiksi.
Vaikka kolmosalbumi Born To Run lähetti Springsteenin matkalle rocktaivaan kiintotähdeksi, vasta seuraavat albumit sementoivat hänen taiteellisen työnsä ytimen. Darkness on the Edge of Town (1978), The River (1980), Nebraska (1982) ja Born in the U.S.A. (1984) nostivat Springsteenin pienen amerikkalaisen tärkeimmäksi puolestapuhujaksi, ja jälkimmäinen maailmanlaajuisesti tunnetuksi supertähdeksi, jonka mielipiteillä oli merkitystä.
Yli viisisataasivuinen teos käy Springsteenin uraa ja elämää läpi perusteellisesti, mutta ei puuduttavasti.
Springsteen kirjoittaa elävästi, sekoittaen juuri oikeassa suhteessa herkkyyttä ja huumoria. Kaikesta huomaa, että kirjaa on koostettu huolella: sen tekemiseen kului lopulta seitsemän vuotta. Jopa vaikeista asioista, kuten kuusikymppisenä päälle käyneestä masennuksestaan tai lievästi sanottuna vaikeasta ja edelleen vainoavasta suhteestaan alkoholismista ja mielenterveysongelmista kärsineeseen isäänsä Springsteen kertoo suoraan ja kursailematta.
Kaikesta huomaa Springsteenin tiedostavan hyvin perspektiivin, joka näkyy niin hänen lauluissaan kuin elämäkerrassaan. Springsteenissä elää yhä lapsuudesta ja nuoruudesta tuttu sivustakatsoja ja väliinputoaja. Se herkistää tietyille asioille.
Amerikkalaista työväenluokkaa, elämäntapaa ja lähihistoriaa kuvannut lauluntekijä hahmottaa itsensä viisujensa hahmojen kaltaisena, tavallisena töitä paiskivana pikkukaupungin kaverina, jolla on historia ja joka ei voi – eikä halua – paeta sitä.
Bruce Springsteen: Born to Run. Omaelämäkerta. Suomennos Ilkka Rekiaro. Otava 2016. 543 sivua.
uutiskirje 
