Fuusioita harkittu aiemminkin
Rautatievirkamiesliitto selvitti yhteistyökuvioita jo vuonna 2009 yhdessä Rautatieläisten liiton ja JHL:n kanssa.
Tuolloin Rautatievirkamiesliitto jättäytyi ulkopuolelle, mutta Rautatieläisten liitto liittyi JHL:ään, omaksi yhdistyksekseen. Se vaihtoi nimensä Raideammattilaisten yhteisjärjestöksi, kun myös raitiovaunu- ja metroliikenteen henkilöstö otettiin liittoon mukaan.
Vuosina 2010 – 2013 mietinnässä olleessa kuljetusalojen suurliittohankkeessa RVL oli mukana vain alkumetreillä.
Pidemmälle jatkoivat AKT, Suomen Merimies-Unioni, Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU, Ilmailualan Unioni IAU sekä Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY.
Suurliittoa ei lopulta syntynyt, mutta viime vuoden marraskuussa SLSY liittyi AKT:n yhteisöjäseneksi. UP
VR:n isot irtisanomiset vuodesta 2011 lähtien ovat rokottaneet Rautatievirkamiesliiton jäsenkenttää. Liitto miettii fuusiota tai muuta kumppanuutta muiden liittojen kanssa.
Vielä vuonna 2006 Rautatievirkamiesliittoon kuului 1 700 jäsentä. Työelämässä olevia, maksavia jäseniä on enää vajaat 700.
– Lipunmyynnin vähentäminen oli tavallaan viimeinen isku. Silloin hävisi satakunta työpaikkaa. Maakunnista jäsenistömme työpaikat ovat lähestulkoon kadonneet. Junansuorittajat ja liikenteenohjaajat on siirretty isoihin keskuksiin, puheenjohtaja Kari Vähäuski kertoo.
SAK:lainen RVL on selvittänyt vaihtoehtoja liittokumppanuuksiksi tai fuusioiksi Auto- ja kuljetusalan työntekijäliiton AKT:n, JHL:n kuuluvan Raideammattilaiset Yhteisjärjestön sekä Veturimiesliiton kanssa. Jälkimmäisin vaihtoehdoista tarkoittaisi kokonaan uuden liiton perustamista RVL:n ja Veturimiesliiton tilalle.
Yhteistyökuvioita ryhdyttiin kartoittamaan, kun toive yhdistymisestä toiseen liittoon tuli esille elokuun 2015 jäsentutkimuksessa.
Jäsenten mielipiteitä on kuultu marras-joulukuussa maakuntakierroksella. Myös somessa keskustelu käy vilkkaana.
RVL:n hallitus päättää jatkosta 10. tammikuuta, kun osastojen kannat on saatu. Ylimääräinen liittovaltuusto kokoontuu 24. tammikuuta päättämään yhteistyökumppanista, ja sinetti asialle laitetaan huhtikuun liittovaltuustossa.
Yksin ei jaksa pitkälle
Yksi Rautatievirkamiesliiton vaihtoehdoista on jatkaa itsenäisenä, mutta laskelmien mukaan liiton varat ja tulot riittäisivät leikkaustenkin jälkeen enintään 8 vuodeksi.
– Viimeisin ja mielestäni huonoin vaihtoehto on jatkaa yksin, Vähäuski sanoo ja lisää heti, että jatkosta päättävät jäsenet.
Yksin jatkamalla näköalat ovat huonot, sillä rautateiden henkilöliikenne tulee kilpailutettavaksi vuonna 2019. Sekin vähentänee jäseniä.
Uusia yhtiöittämisiä saattaa olla edessä. Vuonna 2013 liikenteenohjaus yhtiöitettiin Finrail Oy:öön, joka on nykyisin suoraan valtion omistuksessa. RVL solmii alan työehtosopimuksen.
Neuvotteluvoimaa tarvitaan
Liittokumppanuudella tai -fuusiolla haetaan myös leveämpiä hartioita. RVL:n mukaan VR:n liikenne- ja raidesektorin uudet järjestelyt ja VR:n ja Finrailin haluttomuus huomioida työntekijöiden tarpeita ovat tehneet vaikuttamisesta hankalampaa.
Vähäuski painottaa, että RVL luottaa ennen muuta neuvotteluihin. ”Nyrkkiä pöytään ja persettä penkkiin” ei hänen mukaansa ole kuulunut liiton toimintatapoihin. Hän muistelee, että liitto on ollut kerran mukana lakossa, vuoden 1986 virkamieslakossa.
– Meillä ei ole halua lakkoiluun, sillä neuvottelemalla ne asiat etenevät.
RVL on perustettu 1873, ja ammattiliittomaista toiminta on ollut vuodesta 1907. Liitto kuului virkamieslakon aikana Toimihenkilö- ja virkamiesjärjestöjen keskusliittoon TVK:hon. STTK:hon liitto siirtyi 1993 ja SAK:hon 1999.
Fuusioita harkittu aiemminkin
Rautatievirkamiesliitto selvitti yhteistyökuvioita jo vuonna 2009 yhdessä Rautatieläisten liiton ja JHL:n kanssa.
Tuolloin Rautatievirkamiesliitto jättäytyi ulkopuolelle, mutta Rautatieläisten liitto liittyi JHL:ään, omaksi yhdistyksekseen. Se vaihtoi nimensä Raideammattilaisten yhteisjärjestöksi, kun myös raitiovaunu- ja metroliikenteen henkilöstö otettiin liittoon mukaan.
Vuosina 2010 – 2013 mietinnässä olleessa kuljetusalojen suurliittohankkeessa RVL oli mukana vain alkumetreillä.
Pidemmälle jatkoivat AKT, Suomen Merimies-Unioni, Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU, Ilmailualan Unioni IAU sekä Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY.
Suurliittoa ei lopulta syntynyt, mutta viime vuoden marraskuussa SLSY liittyi AKT:n yhteisöjäseneksi. UP
lehti 