Kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla aloitettiin Suomessa 9 300 uuden asunnon rakennustyöt. Määrä on lähes kolmanneksen vähemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Kehityksen on kulkemassa suuntaan, jonka jatkuessa ollaan kaukana niistä tavoitteista, joita poliittisten päättäjien sopimuksiin on kirjattu.
Uudisrakennustöitä käynnistettiin alkuvuotena noin 13 miljoonan kuutiometrin edestä eli noin 42 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Asuntoministeri Jan Vapaavuori (kok.) on sanonut tavoittelevansa 30 000 asunnon vuosittaista tuotantovauhtia. Nyt ongelmat asuntomarkkinoilla ovat pudottaneet tavoitetason 20 000:een.
Asuin-rakentami-sen vuosia jatkunut kasvu kääntyi laskuun jo vuonna 2007.
Valtion ja kuntien yhteisenä tavoitteeksi sovittiin viime vuoden keväällä, että pelkästään Helsingin seudulla rakennetaan vuosina 2008-2017 keskimäärin 12 000–13 000 uutta asuntoa vuodessa. Kokonaistuotantotavoite on jaettu kuntakohtaisesti. Kunnat sitoutuivat siihen, että kunkin kunnan asuntotuotannosta 20 prosenttia on valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa. Helsingin osuudeksi sovittiin 5 000 uutta asuntoa vuodessa.
Asuntorakentamisen romahtamisen todellinen suuruus tulee ilmi, kun tämän vuoden lukua verrataan muutaman vuoden takaisiin lukuihin.
Vuosina 2003–2007 aloitettiin joka vuosi yli 30 000 asunnon rakentaminen. Kuluvana vuonna tuosta määrästä jää uupumaan kolmannes.
Asuinrakentamisen vuosia jatkunut kasvu kääntyi laskuksi jo vuonna 2007. Seuraavana vuonna aloitettiin 23 500 uuden asunnon rakennustyöt, mikä oli jo 10 000 asuntoa vähemmän kuin vuonna 2006 ja yli 6 000 asuntoa vähemmän kuin vuonna 2007.
Tuotannon romahdus ei koske pelkästään asuntorakentamista.
Vuoden 2008 loppupuoliskolla muiden kuin asuinrakennusten aloitukset vähenivät noin neljänneksen edellisvuodesta ja tammi-kesäkuussa 2009 lasku jatkui jyrkkänä. Teollisuus- ja varastorakennusten sekä julkisten palvelurakennusten aloitusten määrät puolittuivat. Liike- ja toimistorakennusten aloituskuutiot supistuivat 40 prosenttia.
Vielä vuonna 2008 muita kuin asuinrakennuksia valmistui enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuoden 2009 alussa määrät kääntyivät laskuun tässäkin tilastossa.
Vuokralaisten Keskusliiton järjestö- ja koulutuspäällikkö Ilpo Eerola näkee asuntotuotannon romahtamisen pahentavan erityisesti vuokra-asunnoissa asuvien asemaa. Hän pitää tilannetta vuokralaisten pettämisenä ja syyttää siitä valtiovarainministeriötä.
– Mitä tämä muuta on tilanteessa, jossa valtiovarainministeriö ei anna Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen varoja asuntotuotannon käyttöön.
Eerola tarjoaa asuntopolitiikan linjauksista päättäville keinoa helpottamaan pahenevaa vuokra-asuntotilannetta. Samalla keskeytettäisiin alan pienten yritysten konkurssiaalto ja saataisiin rakentajille taas töitä.
– Aralla on tuohon tarkoitukseen olemassa vuokralaisten lainaamaa rahaa. Niitä rahoja tarvitaan nyt, koska pankeilta ei heru lainaa rakennuttajille.
Eerolan mukaan ARA:n rahaa ei käytetä, koska katsotaan, että valtion ei tule ottaa yksityisten ihmisten asunto-ongelmista itselleen mitään vastuita.
Vastuu kuuluu sen sijaan kiinteistöyhtiölle, kunnalle tai VVO:n ja Sato:n kaltaisille yhtiöille.
Valtio ottaa Aran kassasta tänäkin vuonna lähes 200 miljoonaa euroa ja jakaa siitä pieniä porkkanoita – viisi miljoonaa johonkin investointiin, viisi miljoonaa hissiavustusta, 10 000 alennusta neliöhintaan.
Eerola pitää paljon järkevämpänä vaihtoehtona osoittaa rahaa kerätystä potista suoraan tahoille, jotka käyttävät sen rakentamiseen.
uutiskirje 
