Kunnat eivät saa TE-toimistoista tietoa alueensa pitkäaikaistyöttömistä, mutta niille kertyy laskua yli 300 päivää työttöminä olleista.
Yksin Helsingin kaupunki maksoi viime vuonna pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuesta 61,8 miljoonaa. Tämä ns. sakkomaksu tulee, jos kunta ei pysty osoittamaan pitkäaikaistyöttömälle työ- tai harjoittelupaikkaa tai paikkaa työpajassa.
Vastuu pitkäaikaistyöttömistä on jaettu valtion ja kuntien kesken. Kuntien on pitänyt maksaa osuus pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuesta vuodesta 2006 lähtien. Nykyisin osuus on puolet yli 300 päivää työttöminä olleista ja 70 prosenttia yli 1 000 päivää työttöminä olleista.
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina sanoo, että kunnille koituu pitkäaikaistyöttömistä huomattava riski. Jos TE-toimistot eivät pysty työllistämään työnhakijoita työttömyyden alkutaipaleella, lasku kaatuu kunnille. TE-toimistojen ruuhkat eivät lupaa hyvää.
– Kun kunnat maksavat sakkomaksuja, niillä pitäisi olla myös paremmat mahdollisuudet työllisyyden hoitoon.
Vain TE-toimistojen viranomaiset pääsevät URA-tietokantaan. Kuntaliiton mukaan myös kuntien työllisyyttä hoitavien henkilöiden pitäisi päästä tietokantaan ja saada tiedot kunnan pitkäaikaistyöttömistä.
– Kunnilla ei ole pääsyä tietokantaan, vaikka kunnat hoitavat pitkäaikaistyöttömyyttä samanlaisella virkavastuulla kuin TE-toimistot, Reina sanoo.
Satoja miljoonia sakkomaksuihin
Kunnat yrittävät Reinan mukaan voimavarojensa mukaan työllistää pitkäaikaistyöttömiä mm. palkkatuella.
– Toissa vuonna kymmenen suurinta kuntaa osoittivat vapaaehtoisiin työllistämishankkeisiin 122 miljoonaa. Työmarkkinatukimaksuihin niillä meni 174 miljoonaa.
Kaikkien kuntien panostus pitkäaikaistyöttömiin oli noin 400 miljoonaa ja ns. sakkomaksuihin 408 miljoonaa. Kun panostukset suhteutetaan valtionhallinnon TE-panostuksiin, kunnilla ei ole Reinan mukaan mitään hävettävää.
– Työllistämispanokset olisivat suurempia, jos TE-toimistojen toimivaltaa siirrettäisiin kuntien kontolle.
Kokeilut käyntiin nopeasti
Reinan mukaan kunnilla on työllistämishaluja. Kaikkiaan 41 työllistämiskokeiluhanketta odottaa vain valtiovallan lupaa.
– Hankkeiden piirissä on 50 000 pitkäaikaistyötöntä. Aikaa on todella vähän, Reina harmittelee.
Lakiesitys on tulossa keväällä eduskunnalle. Se on paraikaa lausuntokierroksella. Kuntien työvoimakokeilujen toivotaan antavan tietoa, kuinka työvoimapalvelut kannattaisi tulevaisuudessa järjestää.
Samaan aikaan eduskunnalle tulee esitys TE-toimistojen lakkauttamisesta. Niiden viranomaistehtävät siirretään maakuntiin ja palvelut annetaan yksityisten yritysten tehtäväksi. Kunnille tehtäviä ei olla antamassa.
Työvoimapalveluista keskusteltava
Reinan mukaan kuntien, maakuntien ja yksityisten yhtiöiden työnjaosta työllistämisessä tulisi keskustella kunnolla. Kunnille voisi hänestä antaa myös TE-toimistojen tehtäviä niiltä osin kuin ne liittyvät kuntien kasvupalveluihin.
– Kun kunnilla olisi kokonaisvaltaisempi vastuu, tulokset olisivat parempia. Vantaalla on saatu hyviä kokemuksia aiemmissa kuntakokeilussa.
Reina epäilee yksityisten työvoimayritysten halua hoitaa pitkäaikaistyöttömiä. Tehtävä voitaisiin antaa kunnille.
– Kunta olisi luontevin toimija. Sillä on paras tuntemus ja eniten keinoja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi. Niukkoja voimavaroja pitäisi käyttää tehokkaimmalla tavalla.
lehti 