Ruotsin ja Tanskan soteuudistuksissa palvelut pyritään järjestämään mahdollisimman lähellä kuntalaista.
– Suomessa näyttää siltä, että tärkeämpää on integroida sotepalvelut kuin että ne olisivat mahdollisimman lähellä asukkaita, johtaja Reijo Vuorento Kuntaliitosta ihmettelee.
Hänen mukaansa muissa Pohjoismaissa keskeistä on asukkaan itsehallinto ja subsidiariteettiperiaate.
– Suomessa maakuntamalli oikein toteutettuna voi olla paikallaan harvaan asutuilla alueilla, kuten Kainuussa tai Etelä- ja Pohjois-Karjalassa. Siellä voi olla taloudellisesti järkevää hoitaa lähes kaikki sote-asiat yhdessä. Eksote ja Siun Sote toimivat hyvin, miksi ne nyt pitää purkaa?
Vaativat palvelut maakuntiin
Kaupunkiseuduilla ei Vuorennon mukaan ole missään päin maailmaa lähdetty hajottamaan sosiaalitoimen tai vaikkapa neuvolapalveluiden päätöksentekoa tai toimivaltaa ympäri maakuntia.
– Esimerkiksi Helsingissä, Tampereella, Turussa tai Kotkassa on aivan riittävät hartiat ja osaaminen hoitaa nämä palvelut itse. Meillä ratkaisuksi esitetty totaalinen soteintegraatio poikkeaa voimakkaasti esimerkiksi Ruotsin ja Tanskan sote-esityksistä, Vuorento kertoo.
Muissa Pohjoismaissa lähdetään siitä, että asumiseen, kulttuuriin, liikuntaan tai vanhustenhuoltoon liittyvien asioiden päätöksenteko tulee olla lähellä asukasta.
– Ne asiat, joita ihminen tarvitsee harvoin elämänsä aikana, sairaalassa käynti tai esimerkiksi vaativa lastensuojelu, tulee keskittää suuremmille alueille, jotta osaaminen voidaan varmistaa.
Hus toimii hyvin
Suomessa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS toimii Vuorennon mukaan hyvin. Viime vuonna HUS:n menot kasvoivat 0,4 prosenttia kun kuntien menot nousivat 1,3 prosenttia.
– 16 vuotta toiminut HUS on saanut toimintansa kuntoon järkevällä työnjaolla niin, että osaamista on alueella keskitetty ja esimerkiksi lonkkaleikkaukset tehdään Peijaksen sairaalassa. Siihen kokonaisuuteen on turha tuoda ratkaistavaksi selviä lähipalveluita kuten vanhusten kotipalvelua, päihdehuoltoa tai perheterapiaa. Väitän, että se ei toimi, Vuorento sanoo.
– Pähkinänkuoressa voi sanoa, että pohjoismaisessa mallissa lähipalvelut saadaan läheltä ja erityispalveluita keskitetään. Tanskassa lähipalvelut hoidetaan kunnissa ja sairaalatoimintaa kehitetään tavoitteena 20 supersairaalaa.
– Kunnille luodaan kannustimia esimerkiksi vanhustenpalveluissa toimia niin, että lähipalvelut toimivat tehokkaasti ja portinvartijana erikoissairaanhoitoon ilman, että ne ovat samassa organisaatiossa.
Maakunnat voivat päättää valinnanvapaudesta
Ruotsissa maakunnilla on verotusoikeus ja laaja itsehallinto. Tukholman läänin maakunnassa kansalaisilla on palveluissa valinnanvapaus, muualla voi olla toisin.
Vuorennon mukaan sama koskee esimerkiksi kuntien vastuulla olevia vanhusten kotipalveluita.
– Tukholman kaupungissa on laaja valinnanvapaus, mutta viereisessä Botkyrkan kunnassa ikäihmisen kotipalvelun hoitaa kokonaan kunta, joka osoittaa kotipalvelun. Ikäihmiset ovat tyytyväisiä, Vuorento kertoo tuoreesta käynnistään paikan päällä.
Hänen mukaansa maakunnat ja kunnat voivat itse päättää, minkälainen valinnanvapaus kuntalaisille tulee vai tuleeko lainkaan.
lehti 