KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Argentiina avasi ovensa syyrialaisille

Syyriasta Argentiinaan paennut Hatem Badwan perusti viime vuonna pienen ravintolan Buenos Airesiin.

Syyriasta Argentiinaan paennut Hatem Badwan perusti viime vuonna pienen ravintolan Buenos Airesiin. Kuva: IPS/Daniel Gutman

Pakolaisten auttaminen on jäänyt paljolti kansalaisten vastuulle.

Buenos Aires – IPS/Daniel Gutman
4.6.2017 13.13

Syyrian kriisi ja eurooppalaisten kylmäkiskoinen suhtautuminen siihen ovat herättäneet argentiinalaiset toimimaan. Valtio kannustaa yksityisiä ihmisiä kutsumaan Syyrian pakolaisia maahan.

Syyrialainen Hatem Badwan ei ymmärrä, miten argentiinalaiset jaksavat valittaa inflaatiosta ja työmarkkinoiden epävarmuudesta.

– Minulla oli vain 20 dollaria, kun tulin tänne neljä vuotta sitten, ja nyt pidän omaa ravintolaa. Tämä on hieno maa, hän hehkuttaa.

Pakolaisille myönnettävä humanitaarinen viisumi ei enää edellytä tulijoilta siteitä Argentiinassa asuviin.

Badwan on yksi 1 600 syyrialaisesta, jotka ovat saapuneet Argentiinaan vuodesta 2012 lähtien. Euroopan ja Yhdysvaltojen ryhtyessä kiristämään maahanmuuttopolitiikkaansa, Argentiina aloitti vuonna 2014 Syyria-ohjelman.

Pakolaisille myönnettävä humanitaarinen viisumi edellytti aluksi tulijoilta siteitä Argentiinassa asuviin, mutta ehto poistettiin viime vuonna. Kuka tahansa argentiinalainen voi nyt ryhtyä syyrialaisten kutsujaksi ja sitoutua auttamaan heidän kotoutumistaan.

Eurooppa toimii liian hitaasti

– Viisumin saanti Euroopan unioniin voi kestää useita vuosia, ja siinä ajassa Syyriassa ehtii kuolla, Badwan sanoo. Hän sai oleskelu- ja työluvan Argentiinaan alle kolmessa kuukaudessa.

– Yksi veljeni onnistui pääsemään Saksaan, mutta siellä kaikki on paljon vaikeampaa. Työtä ei saa tehdä ennen kuin on oppinut kielen, ja se vie vuosia, hän selittää espanjaksi.

– Täällä kaikki auttavat. Eräs asiakas halusi syötyään jäädä ravintolaani tiskaamaan. Toinen lahjoitti 20 tuolia ja 5 pöytää, kertoo Badwan, jonka mukana muuttivat vaimo ja kolme perheen neljästä lapsesta. Miehen veli asui ennestään Buenos Airesissa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Badwan piti Syyriassa ravintolaa Damaskoksen lähellä, mutta Argentiinassa hän aloitti rahan ansaitsemisen maalarina ja perusti ravintolan viime vuonna.

Muistuma juutalaisista

Argentiinan presidentti Mauricio Macri lupasi viime syksynä Yhdysvaltojen järjestämässä pakolaishuippukokouksessa, että hänen maansa ottaa 3 000 syyrialaista. Lapsiperheet ovat etusijalla, ja he saavat samat oikeudet kuin argentiinalaisilla on, hän sanoi.

Päätös ei ole säästynyt arvostelulta kotimaassa.

– Argentiinassa on sosiaalisia ongelmia ja vakava asuntopula. Tähän on vaikea lisätä 3 000 maahanmuuttajaa, joilla ei ole työtä eikä kielitaitoa, ja joiden lapset pitäisi kouluttaa. Valtiolla ei ole siihen määrärahoja, katolisen maahanmuuttosäätiön lakimies Marcos Peñaloza sanoo.

Syyrialaisten vankimmaksi tueksi ovatkin osoittautuneet tavalliset argentiinalaiset. Puolanjuutalaista sukujuurta oleva agronomi Mariano Winograd on eronnut ja kolmen aikuisen lapsen isä. Hän muutti naisystävänsä luo ja antoi asuntonsa Syyriasta saapuneelle nuorelle parille.

Winograd myös perusti vapaaehtoisverkoston auttamaan pakolaisia eri asioissa terveydenhuollosta kielen opiskeluun.

– Verkosto käsittää lähes 300 henkeä, ja olemme tähän mennessä luvanneet ottaa vastaan 50 perhettä, joista 20 on saapunut, Winograd kertoo.

Hänet yllytti toimimaan se, miten huonosti Eurooppa ja Yhdysvallat kohtelivat Syyriasta paenneita.

– Tuli mieleen isovanhempieni kohtalo fasistisessa Euroopassa.

Miljoonia ”turkkilaisia”

Syyrialaisilla ja libanonilaisilla on pitkä historia Argentiinassa. Tilastojen mukaan vuosina 1850–1950 Lähi-idästä muutti maahan yli 100 000 ihmistä, joita alettiin kutsua ”turkkilaisiksi”, koska alue oli osmanivaltakunnan alaisuudessa ensimmäiseen maailmansotaan asti.

Argentiinan 44 miljoonasta asukkaasta 3–4 miljoonalla on epävirallisten arvioiden mukaan sukujuuria arabimaissa. Heistä tunnetuimpia on vuosina 1989–1999 maata johtanut presidentti Carlos Menem.

Espanjankielinen versio

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Meriveden happamoituminen heikentää koralleja, mutta se vaikuttaa myös meitä lähempänä olevaan merten elämään.

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Uusimmat

Meriveden happamoituminen heikentää koralleja, mutta se vaikuttaa myös meitä lähempänä olevaan merten elämään.

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

Viljelijät kitkevät rikkaruohoja vehnäpellolta Ghanassa, Accran lähistöllä.

Vehnän luonnonvaraiset lajikkeet voisivat kohentaa globaalin etelän ruokaturvaa

Miina Mäki.

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

Denise Rudberg avaa uuden sarjansa vahvasti.

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

 
02

Katainen teki 700 miljardin ja 15 vuoden mokan

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
05

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kaisu Tuokon Valhe ei ole dekkari, vaan suhdepuuroa

19.07.2025

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

15.07.2025

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

14.07.2025

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

13.07.2025

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

13.07.2025

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään