Pintaa syvemmältä
Suuren maailman olutmarkkinoilla sanalla sanoen kuohuu. Samaan aikaan kun pienpanimoiden erikoisoluet kasvattavat suosiotaan Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, bulkkilageroluiden tuotanto on keskittynyt viidelle suurelle panimojätille, jotka omistavat jo yli puolet maailman kaikesta oluttuotannosta.
Ylivoimaisesti suurin olutjättiläinen on Anheuser-Busch InBev, tai lyhyemmin AB InBev. Tämä belgialais-brasilialais-amerikkalainen panimoyhtiö on syntynyt noin parinkymmenen alueellisen suurpanimon lukuisista fuusioista 15 viime vuoden aikana.
Viisi panimojättiä omistaa yli puolet maailman oluttuotannosta.
AB InBevillä on maailmanlaajuisesti lähes 30 prosentin markkinaosuus oluenmyynnissä. Firman omistamista yli 500 olutmerkistä tunnetuimpia ovat amerikkalainen Budweiser, meksikolainen Corona ja belgialainen Stella Artois.
Maailman toiseksi suurin panimoyhtiö on 170 olutmerkin haltija, hollantilainen Heineken, joka on saanut vuosien ajan näkyvyyttä myös jalkapallon Mestarien liigan virallisena tukijana.
Seuraavaksi suurimmat olutmarkkinoiden johtajat ovat amerikkalainen Molson Coors, kiinalainen CR Beer ja tanskalainen Carlsberg.
Tanskalaisyhtiö omistaa myös suomalaiset suosikkimerkit Karhun ja Koffin sekä suuren osan Ruotsin, Norjan, Venäjän ja Baltian maiden oluentuotannosta.
Globaalien olutmarkkinoiden viime vuosien käänteet ovat pitkälti brasilialaisten ja eteläafrikkalaisten olutkeisarien ansiota. Ensin vuonna 2002 South African Breweries osti yhdysvaltalaisen Millerin ja nousi maailman toiseksi suurimmaksi panimoyhtiöksi. Eteläafrikkalaiset hankkivat omistukseensa myös useiden Afrikan maiden isoimmat panimot.
Vuonna 2004 Brasilian suurpanimoiden fuusiosta syntynyt AmBev ehdotti belgialaiselle Interbrew’lle yhdistymistä. Tuloksena oli maailman suurin panimoyhtiö, joka sai nimekseen InBev.
Neljä vuotta myöhemmin InBevin brasilialainen pääomistaja Jorge Paulo Lemann teki ostotarjouksen amerikkalaisesta Anheuser-Buschista. Firman uudeksi nimeksi tuli Anheuser-Busch
InBev. Seuraavaksi yhtiö hankki haltuunsa Meksikon ja Argentiinan suurimmat panimoyhtiöt.
Viimeisin valtaus tapahtui viime vuonna, kun AB InBev osti eteläafrikkalais-amerikkalaisen SABMillerin ja vakiinnutti asemansa alan ehdottomana markkinajohtajana. Uudella yhtiöllä on yli 50 prosentin markkinaosuus Yhdysvalloissa, Latinalaisessa Amerikassa sekä Afrikan maiden kasvavilla olutmarkkinoilla.
Kilpailuviranomaisten vaatimuksesta uusi panimoyhtiö joutui luovuttamaan joitain omistuksia kilpailijoilleen. Näin esimerkiksi eteläafrikkalaisomistuksessa ollut tšekkiläinen Pilsner Urquell myytiinkin japanilaiselle Asahille.
Hiukan ennen viimeisiä olutkauppoja brasilialaismiljardööri Lemannin sijoitusyhtiö 3G Capital oli hankkinut omistukseensa Burger Kingin sekä ketsuppiyhtiö Heinzin, joka yhdistyi lopulta Kraft Foodsin kanssa Yhdysvaltojen suurimmaksi elintarvikevalmistajaksi.
Maailman suurimpia oluentuottajamaita ovat Kiina, Yhdysvallat, Brasilia, Saksa, Venäjä sekä Meksiko, joka on myös ylivoimaisesti suurin oluen viejä.
Yli viidesosa maailman olutviennistä tulee Meksikosta ja päätyy pääasiassa Yhdysvaltoihin.
Seuraavaksi suurimmat oluenviejämaat ovat Hollanti, Belgia ja Saksa. Näistä kaikista maista olutta vietiin viime vuonna yli miljardin dollarin arvosta.
Koko maailman suosituimman yksittäisen olutmerkin paikasta kamppailevat laskutavan mukaan kiinalainen Snow ja amerikkalainen Budweiser. Uutistoimisto Bloombergin mukaan joka kymmenes maailmassa myyty olut on joko Snow tai Budweiser.
Myydyimpien olutmerkkien kärkikymmenikössä on neljä kiinalaista olutmerkkiä, kaksi amerikkalaista ja kaksi brasilialaista. Euroopasta mukaan mahtuu ainoastaan Heineken.
Suomalaiset juhannusoluet ovat suurella todennäköisyydellä joko tanskalaisia tai kotimaisen Olvin valmistamia.
Myydyimmistä olutmerkeistä ei ole vuosiin saanut julkaista tilastoja, mutta eri lähteiden mukaan suosituimpia ovat Carlsbergin Karhu tai Olvin valmistama Pirkka-olut. Kolmanneksi suurimmaksi olutmerkiksi on noussut Olvin valmistama alkujaan virolainen A. Le Coq.
Kotimainen lageroluiden kauppa jakautuu pitkälti Sinebrychoffin, Hartwallin ja Olvin kesken.
Sinebrychoff on ollut tanskalaisen Carlsbergin omistuksessa vuodesta 1999. Karhun ja Koffin lisäksi Sinebrychoff myy Suomessa lisenssillä myös monia AB InBevin merkkejä.
Hartwall myytiin vuonna 2002 brittiläiselle Scottish & Newcastlelle. Vuonna 2008 omistajaksi tuli Heineken, joka puolestaan vuonna 2013 myi Suomen tuotantonsa tanskalaiselle Royal Unibrew’lle.
Kotimaisen Karjalan ja Lapin Kullan lisäksi Hartwallin sortimenttiin kuuluvat myös AB InBevin australialainen Foster’s sekä useat Heinekenin oluet.
Olvi on pysynyt kotimaisessa omistuksessa ruotsalaisen Ikean omistajan Ingvar Kampradin pientä vähemmistöosakkuutta lukuun ottamatta. Olvi on huomattava oluenvalmistaja myös Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Valko-Venäjällä.
uutiskirje 