Oppositiopuolueiden SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat tähyävät punavihreään hallitukseen. Kaikkien näiden puolueiden kannattajille mieluisin on hallituskokoonpano kahden muun oppositiopuolueen kanssa.
Vasemmistopuolueet haluavat mieluummin keskustan kanssa samaan hallitukseen kuin kokoomuksen kanssa. Vihreille taas kokoomus on keskustaa mieluisampi vaihtoehto.
Vihreissä on vetoa niin vasemmiston kuin oikeiston suuntaan. Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto ei ole sulkenut pois Jussi Halla-ahon johtamaa perussuomalaisiakaan, jos asioista päästään samalle aaltopituudelle.
Vasemmistopuolueet haluavat mieluummin keskustan kanssa samaan hallitukseen kuin kokoomuksen kanssa.
Keskustan suosio alamäessä
Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämän tutkimuksen mukaan SDP ja kokoomus ovat suosituimmat hallituspuolueet, vaikka SDP on menettänyt vuoden 2015 jälkeen suosiotaan hallitusvaihtoehtona.
Keskustassa luulisi kritiikin kasvavan. Nyt puolueen ottaisi hallitukseen 37 prosenttia vastaajista, kun vastaava luku eduskuntavaalivuonna 2015 oli 60 prosenttia. Keskusta saa takkiinsa hallitusvastuusta kunnolla, kun sen sijaan kokoomus porskuttaa myös useiden mittausten mukaan keskustan edellä.
Keskusta on kuitenkin mieluinen kumppani puoluekentän merkittävimpien puolueiden kannattajille laidasta laitaan paitsi vihreille.
Perussuomalaiset ongelmissa jo ennen hajoamistaan
Harva halusi Soinin perussuomalaisten kanssa yhteistyötä.
Vain viidennes olisi ottanut Timo Soinin johtaman perussuomalaiset hallitukseen. Puolue ei ole ollut mieluinen hallituskumppani muiden kuin omien kannattajiensa joukossa.
Tämä tutkimus tehtiin ennen kuin puolue hajosi, eikä se kerro Halla-ahon johtaman perussuomalaisten suosiosta. Äärioikeistolainen perussuomalaiset ajoi itsensä paitsioon puoluekokouksen jälkeen.
On vaikea kuvitella, että Halla-ahon perussuomalaiset pääsevät hallitukseen seuraavien eduskuntavaalien jälkeen. Puolue on uhonnut tavoittelevansa pääministerin paikkaa, joka näillä näkymin on hyvin epätodennäköinen.
Äänestäjät liikkuvat liukkaasti
Perussuomalaiset sekoitti puoluekentän perinteiset hallituskuviot vuoden 2011 jytkyn jälkeen. Se tunkeutui kolmen suurimman puolueen – keskusta, SDP ja kokoomus – rinnalle, jolloin Suomeen syntyi neljä melko tasavahvaa puoluetta. Vuoden 2015 eduskuntavaalit eivät tätä jakoa muuttaneet.
Seuraavien eduskuntavaalien jälkeen pakka näyttäisi menevän taas uuteen kuosiin, jos vihreiden kannatus nousee mielipidemittausten mukaisesti. Vihreät kiilaisi neljän suurimman puolueen joukkoon.
Kaksi vuotta on kuitenkin nykyisin pitkä aika, ja mitä tahansa saattaa tapahtua puolueiden kannatukselle. Äänestäjät liikkuvat sujuvasti puolueesta toiseen ja nopeasti. Puolueuskollisuus alkaa olla katoavaa kansanperinnettä.
Halla-aho vetoaa nuoriin
Halla-aho näyttää vetoavan nuoriin muita puoluejohtajia enemmän. Iltalehden Taloustutkimuksella teettämän internetpaneelin mukaan Halla-aho on selvä ykkönen pääministeriehdokkaaksi 25 – 34-vuotiaiden ikäryhmässä.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ohittaa niukasti pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ja valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.). Halla-aho on kärjessä kaikkien alle 50-vuotiaiden keskuudessa. Yli viisikymppisten joukossa Sipilä ja Orpo päihittävät Halla-ahon.
Nuoriin vetoavat puoluekentän selkeimmin muista puolueista erottuvien vasemmistoliiton ja perussuomalaisten puheenjohtajat. Tämä ilmiö on tuttu myös muualta Euroopasta sekä Yhdysvaltojen presidentinvaaleista.
Pääministeripuolueen paikkaa tavoittelevan SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen noste pääministeriksi on selvästi Sipilää ja Orpoa heikompi. Usko horjuu myös omien joukossa, mikä ei lupaa hyvää puolueelle. Vain puolet omista uskoo hänen pääministerikykyihinsä.
lehti 