Suomi lipsuu ensi vuoden biopolttoainetavoitteistaan. Hallitus jätti lokakuussa eduskunnalle lakimuutoksen, joka pudotti tavoitteen neljään prosenttiin. Alun perin bensiiniin- ja dieselöljyyn oli tarkoituksena sekoittaa yhteensä 5,75 prosenttia biopohjaisia polttoaineita.
– Hallituksen esityksen mukaan velvoite säilyy ensi vuonna neljässä prosentissa, vahvistaa työ- ja elinkeinoministeriön ylitarkastaja Jukka Saarinen.
Uuden biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen mukaan vuonna 2008 biopolttoaineita sekoitettiin bensiiniin- ja dieselöljyyn yhteensä kaksi prosenttia. Tänä vuonna jakeluvelvoite nousi neljään ja ensi vuonna sen piti nousta 5,75 prosenttiin.
Suomessa biopoltto-aineita verotetaan samalla lailla kuin fossiilisia poltto-aineita.
Taustalla on EU:n biopolttoainedirektiivi, jonka tavoitteena on korvata vanhoja fossiilisia polttoaineita uusiutuvilla energianlähteillä 5,75 prosenttia vuonna 2010 ja 10 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.
Ajankohta jää auki
Saarisen mukaan lakiesityksen perusteluissa on todettu, että suhde nousisi 5,75 prosenttiin jo vuonna 2011.
– Lakimuutoksessa ei kuitenkaan määritellä tarkkaa ajankohtaa jolloin siirrytään EU:n ohjeelliseen 5,75 prosentin tavoitteeseen, hän myöntää.
Saarisen mukaan tavoitteen laskeminen johtuu polttoaineiden laatuvaatimuksista ja siihen liittyvien valmisteluiden keskeneräisyydestä.
Suomelle lipsuminen EU:n biopolttoainedirektiivistä ei ole ensimmäinen kerta. Olemme saaneet Kreikan ja Italian kanssa EU:lta kaikkein eniten huomautuksia direktiivin rikkomisesta. Tähän mennessä vain Ruotsi ja Saksa ovat onnistuneet saavuttamaan kansalliset tavoitteensa.
Lokakuun alussa Öljy- ja kaasualan keskusliitto esitti työ- ja elinkeinoministeriölle, että Suomi pyrkisi 10 prosentin tavoitteeseen jo vuoteen 2015 mennessä. Keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Henry Hellberg totesi aikataulun olevan erittäin vaativa.
Teknologia toimii jo
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) väläytti Suomen pääsevän jopa 20 prosentin tavoitteeseen vuoteen 2020 mennessä.
Tutkija ei pidä mahdottomana saavuttaa Pekkarisen tavoitetta.
– Ei se ole viherpesua. Tarvittava teknologiaperusta on jo olemassa eikä resurssipulaa ole, toteaa Miikka Salo Jyväskylän yliopistosta.
Salon mukaan kyse on siitä toteutuvatko teollisuuden suunnitelmat ja tuetaanko niitä energiapolitiikalla.
Hellberg vaatii hallitukselta pitkäjänteisyyttä ja johdonmukaisuutta. Hänen mukaansa alan toimijoiden kannalta on tärkeää tietää mahdollisimman pitkälle etukäteen, miten lainsäädäntö kehittyy. Öljy- ja kaasualan keskusliitto kritisoi myös hallituksen viime keväänä päättämää energiaverotuksen tuntuvaa korottamista.
– Suomen verottajan ei tulisi yrittää tehdä valintaa siitä, mikä teknologia on tulevaisuudessa voittajateknologia vaan kohdella kaikkia yhdenmukaisin perustein, Hellberg korosti.
Suomessa biopolttoaineita verotetaan samalla lailla kuin fossiilisia polttoaineita. Valtiovarainministeriössä ollaan valmistelemassa uutta polttoaineverolainsäädäntöä, joka lieventäisi biopolttoaineiden verokohtelua. Sen mukaan vero määräytyisi hiilidioksidipäästöjen mukaan.
Suomi on yksi ainoita EU-maita, jossa ei ole käytössä biopolttoaineiden valmisteverohelpotuksia.
Viikkolehdessä 20.11. kerrotaan biopolttoaineiden tuotannon ympäristövaikutuksista Brasiliassa.