Lissabonin sopimus astuu voimaan joulukuun alussa. Tšekin tasavalta on EU:n neuvoston rekisterin mukaan viimeisenä jäsenmaana tallettanut vahvistusasiakirjansa viime perjantaina Italian hallituksen huostaan. Sopimuksen mukaan se astuu voimaan seuraavan kuun alusta, kun viimeinen jäsenmaa on tallettanut ratifiointiasiakirjansa.
Sopimus muuttaa heti voimantulonsa jälkeen monia unionin päätöksentekomenettelyjä. Jäsenvaltioiden ministereistä koostuvassa EU:n neuvostossa siirrytään tekemään entistä enemmän päätöksiä määräenemmistöllä aikaisemman yksimielisyyden sijaan. Tämä koskee esimerkiksi oikeus- ja sisäasioita.
Uusi sopimus tuo myös valtionpäämiehistä koostuvalle Eurooppa-neuvostolle pidempiaikaisen puheenjohtajan. Myös ulkoasiainneuvostoa alkaa johtaa ”korkea edustaja”, josta tulee samalla uuden komission varapuheenjohtaja. EU-maiden päämiehet koettavat päästä sopuun näistä nimistä torstai-iltana pidettävässä ylimääräisessä huippukokouksessa.
Ruotsi jatkaa kuitenkin puolivuotiskautensa loppuun niin Eurooppa-neuvoston kuin ulkoasioiden neuvostonkin puheenjohtajana. Vuoden vaihteen jälkeen kiertäväksi puheenjohtajamaaksi tulee Espanja, joka saa aloittaa yhteiselon uusien viranhaltijoiden kanssa.
Parlamenttiin uusia meppejä
Uuden komission valinta alkaa myös edetä. Vaikka valtionpäämiehet pääsisivät sopuun sen salkkujaosta jo torstaina tai pian sen jälkeen, komission nimeäminen siirtyy kuitenkin ensi vuoden puolelle. Parlamentti haluaa ensin kuulustella jokaisen ehdokkaan.
On hyvin mahdollista, että parlamentti antaa joidenkin maiden komissaarikandidaattien kohdalla ymmärtää, että ehdokasta olisi syytä vaihtaa ennen kuin koko komission lista tuodaan äänestettäväksi.
Euroopan parlamentin valta kasvaa Lissabonin sopimuksen myötä, kun entistä suurempi osa asioista päätetään yhteispäätösmenettelyllä. Yhteispäätösmenettelyssä tarvitaan jäsenmaita edustavan neuvoston lisäksi myös parlamentin hyväksyntä, ennen kuin päätökset esimerkiksi lainsäädännöstä voivat astua voimaan.
Jäsenvaltioiden edustajista koostuva EU:n neuvosto onkin koettanut saada joitakin asioita valmiiksi ennen Lissabonin sopimuksen voimaantuloa. Yksi tällainen on sopimus kansainvälisten pankkisiirtotietojen luovuttamisesta USA:lle. Joidenkin jäsenmaiden vastustuksen vuoksi sopimuksen hyväksyminen on kuitenkin siirtymässä myöhemmäksi, jonka jälkeen myös parlamentilla on sanansa sanottavana asiassa.
Parlamentin koko myös kasvaa. Parlamenttiin tulee kesäkuussa valittujen 736 edustajan lisäksi 18 edustajaa 12 jäsenmaasta. Suomen edustajamäärä pysyy edelleen 13 edustajassa, mutta esimerkiksi Ruotsin edustajamäärä nousee 18 mepistä 20 meppiin.
Ahvenanmaan viivyttely ei ole este
Ahvenanmaan maakuntapäivät eivät ole Ahvenanmaan osalta sopimusta vielä hyväksyneet. Tätä pidetään kuitenkin Suomen sisäisenä asiana eikä se estä Lissabonin sopimuksen voimaantuloa.
Ahvenanmaa on sopimuksen hyväksymisprosessin yhteydessä hankkinut itselleen lisää vaikutusvaltaa, kun kyse on asioista, jotka kuuluvat Ahvenanmaan itsehallinnon piiriin. Samoin sille on luvattu puheoikeus, kun unionin tuomioistuin käsittelee Ahvenanmaata koskevia asioita.
Ahvenanmaalla on erityisesti närkästyttänyt se, että maakunnan sallima nuuskanmyynti laivoilla kiellettiin tuomioistuimen päätöksellä. Se ei päässyt itse puolustamaan tuomioistuimeen kantaansa, sillä oikeuteen oli haastettu Suomen valtio.
Ahvenanmaa on myös vaatinut yhtä Suomen 13 paikasta europarlamentissa itselleen, mutta tähän ei ole suostuttu.
Suomen hyväksymispaperit toimitettiin Italian hallitukselle jo runsas vuosi sitten.
uutiskirje 
