KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Horisontti

Kasvaako köyhyys Suomessa?

Suomessa köyhyys on pääosin suhteellista, mikä tarkoittaa huono-osaisuutta verrattuna muun väestön elintasoon. Kuvassa leipäjono Helsingin Myllypurossa viime keväänä.

Suomessa köyhyys on pääosin suhteellista, mikä tarkoittaa huono-osaisuutta verrattuna muun väestön elintasoon. Kuvassa leipäjono Helsingin Myllypurossa viime keväänä. Kuva: Jussi Joentausta

Jiri SironenKirjoittaja on Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen verkoston EAPN-Finin varapuheenjohtaja.
23.9.2017 16.00
Fediverse-instanssi:

Horisontti

Viime aikoina on keskusteltu eriarvoisuuden ja tuloerojen kasvusta. Köyhyys, yksi eriarvoisuuden ilmentymä, ei ole kuitenkaan ollut vahvasti esillä keskustelussa. Miten köyhyys on viime vuosina kehittynyt Suomessa?

Suomessa köyhyys on pääosin suhteellista, millä tarkoitetaan huono-osaisuutta verrattuna muun väestön elintasoon. Suhteellinen köyhyys määritellään yleisesti köyhyysriski-käsitteen kautta (engl. at-risk-of-poverty). Köyhyysriski- tai pienituloisuusraja on 60 prosenttia kotitalouksien käytettävissä olevasta mediaanitulosta. Kotitalous on köyhä, mikäli sen nettotulot ovat alle 60 prosenttia väestön keskimääräisestä tulotasosta. Suomessa köyhyysriskiraja oli vuonna 2015 yhden hengen taloudelle noin 1 185 euroa kuukaudessa.

ILMOITUS
ILMOITUS
Suomen tulisi vähentää köyhyydessä elävien määrää vähintään puolella vuoteen 2030 mennessä.

Suhteellinen köyhyys oli korkeimmillaan vuosina 2008 ja 2010, jolloin pienituloisia henkilöitä oli noin 728 000. Pienituloisuuden kasvu näyttää vuoden 2010 jälkeen pysähtyneen ja kääntyneen hienoiseen laskuun. Vuodesta 2012 pienituloisten määrä on ollut alle 700 000 ja vuonna 2015 pienituloisia oli yhteensä 634 000 henkilöä, eli 12,4 prosenttia väestöstä.

EU käyttää lisäksi useista osatekijöistä koostuvaa, köyhyys- ja syrjäytymisriskiä kuvaava AROPE-indikaattoria (engl. At risk of Poverty or Social Exclusion). Sen kautta seurataan EU:n Eurooppa 2020 -strategian tavoitetta vähentää köyhyys- ja syrjäytymisriskissä elävien ihmisten määrää 20 miljoonalla vuoteen 2020 mennessä. Köyhyys- ja syrjäytymisriski lasketaan kolmen tekijän kautta: pienituloisuus, vakava aineellinen puute ja kotitalouden vajaatyöllisyys.

Köyhyys- ja syrjäytymisriski oli korkeimmillaan vuosina 2011 ja 2014, jolloin se kosketti yli 927 000 ihmistä. Alimmillaan se oli puolestaan vuonna 2012, jolloin köyhyys- ja syrjäytymisriskissä oli yhteensä 854 000 henkilöä. Vuonna 2015 köyhyys- tai syrjäytymisriski kosketti Suomessa noin 896 000 henkilöä, eli 16,6:ta prosenttia väestöstä. Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti Suomen tulisi tavoitella köyhyys- ja syrjäytymisriskissä elävien ihmisten määrän vähentämistä 150 000:lla (770 000 henkilöön) vuoteen 2020 mennessä.

Köyhyyden kuvaajiksi on lisäksi luotu tarve-, viite- tai minimibudjettiin perustuvia mittareita, jotka tavoittavat myös köyhyyden absoluuttista ulottuvuutta. Minimibudjetit ovat kotitalouksille laadittuja kulutus- tai hyödyke-koreja, jotka koostuvat välttämättömiksi katsotuista tavaroista ja palveluista.

Minimibudjettiköyhyysmittari kertoo kuinka suuri osa väestöstä elää kotitalouksissa, joiden tulot eivät riitä minimitoimeentuloon. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) laskelmien mukaan minimibudjettiköyhyysraja on asuinpaikasta riippuen yksin vuokralla asuvalla 1 077–1 234 euroa kuukaudessa.

Minimibudjettiköyhyyttä on seurattu vuodesta 2012, jolloin se oli hieman alle 10 prosenttia väestöstä. Vuosina 2012–2015 noin 440 000 henkilöä, eli kahdeksan prosenttia väestöstä eli alle minimibudjetin.

Köyhyyttä voidaan mitata myös ihmisten kokemusten kautta. THL kerää säännöllisesti Alueellista terveys- ja hyvinvointitutkimusta (ATH). Sen mukaan vuosien 2013–2016 aikana toimeentulo-ongelmat ja köyhyyskokemukset yleistyivät kaikissa ikäryhmissä. Niiden osuus, jotka ovat joutuneet tinkimään ruuasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä rahan puutteen vuoksi, kasvoi 20,5 prosentista 23,4 prosenttiin.

Edellä mainittujen tilastojen valossa köyhyyden kehityksessä ei ole viime vuosina tapahtunut suuria muutoksia. Tilastotieto tosin valmistuu vuoden–kahden viiveellä ja kertoo siten aina menneestä.

Juha Sipilän hallituksen toimenpiteiden (mm. sosiaaliturvan indeksileikkaukset ja asiakasmaksujen korotukset) johdosta köyhyys saattaa olla kääntynyt kasvuun. THL:n arvion mukaan pelkästään vuoden 2017 etuus- ja verotuslainsäädännön muutokset nostavat pienituloisuusastetta 0,4 prosenttiyksikköä.ATH-aineiston köyhyyskokemusten kasvu on huolestuttavaa.

Ilmassa on muitakin huonoja merkkejä: Tulottomien määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2013 47 000 kotitalouteen, maksuhäiriöisten määrä on ennätyslukemissa (viime vuonna 373 000 henkilöä) ja vasemmistoliiton eduskunnan tietopalvelulla teettämän laskelman mukaan käytettävissä olevat tulot laskevat suhteessa eniten pienituloisimmalla tulodesiilillä vuosina 2015–2018.

Kun Jyrki Kataisen hallituksen vuoden 2011 ohjelman yksi painopistealue oli ”Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen”, Sipilän hallituksen ohjelmassa köyhyyttä ei mainita kuin kerran ulkopolitiikan osuudessa.

Uutta toivoa voi ehkä tuoda YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelma ja tavoitteet. Ensimmäinen 17 tavoitteesta kuuluu ”Ei köyhyyttä”, ja toimintaohjelman mukaan myös Suomen tulisi vähentää köyhyydessä elävien määrää vähintään puolella vuoteen 2030 mennessä.

Todellisten tulosten saavuttamiseksi tulisi eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentämiseksi laatia kokonaisvaltainen strategia ja toimintaohjelma. Keinovalikoimassa tulisi olla muun muassa perusturvan parantaminen, pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen, kohtuuhintaisen asumisen lisääminen ja varhaiskasvatukseen sekä koulutukseen panostaminen.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Suomessakin talouspolitiikan valmistelu nojaa taloustieteen mikroperustaiseen pohjaan, jossa talouden toimijat työnhakijoista kuluttajiin ja yrityksiin reagoivat valtiovallan säätämiin kannustimiin, arvioi Timo Harjuniemi.

Vasemmisto on laiminlyönyt taloudellisen asiantuntijatyön, vaikka ekonomistit hallitsevat maailmaa

Veikka Lahtinen.

Rasismikeskustelu teki meistä jankkaajia – Rasismi on yhteiskunnan käytännöissä, viranomaisohjeissa ja koulutusjärjestelmässä, kirjoittaa KU:n kirjoittajavieras

Kun kone pysähtyy

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

Uusimmat

Pia Lohikoski.

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

Ekologinen kriisi sanelee rajoja tulevalle. Kuvassa tulvan jälkiä Espanjassa.

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön ECCAS:n maatalous-, elintarvike- ja ravitsemusasioista vastaava johtaja Mohamed Abakar Yaoundén kokouksessa.

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

Puolustusministeri Antti Häkkäsen mielestä puolustusmenoista ei pitäisi puhua julkisesti kevään vaaleissa.

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
04

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

15.11.2026

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

13.11.2026

Lapsiperheköyhyys näkyy yhä enemmän sosiaalialan järjestöissä – perheissä tingitään nyt ruuasta

13.11.2026

Venäläisurheilijoita ei päästetä Suomeen, valtioneuvosto päätti

12.11.2026

Perussuomalaiset ovat tiedevastaisimpia – ”Minun mielestäni” ohittaa professoritason päätelmät

12.11.2026

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

12.11.2026

Valiokunta kannattaa rajalain voimassa olon jatkamista vuoden 2028 loppuun, vasemmistoliitolta ja vihreiltä vastalause

11.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset