Yhdellä ja samalla mallilla ei voida ratkaista koko maan koulutuspoliittisia pulmia, sanoi OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen liittonsa valtuustossa keskiviikkona.
Hänen luettelemansa pulmat ovatkin megaluokkaa. Niitä aiheuttaa esimerkiksi väestökehitys.
– Puolet kansasta asuu Rauma–Imatra -akselin eteläpuolella. Koulutuspalveluiden saatavuudessa ja osaamistasoissa on jo nyt suuria eroja. Eriytymisen vaara on suuri, ellei koulutusta kehitetä ympäristön muutosta ennakoiden.
– Väestö keskittyy kaupunkeihin ja Pohjois- ja Itä-Suomessa koulutus karkaa yhä kauemmaksi kodeista. Koulujen määrä on vähentynyt ja niiden keskikoko on kasvanut. Vuodesta 2005 vuoteen 2016 koulujen määrä väheni reilulla tuhannella ja niiden keskikoko kasvoi 164 oppilaasta 223 oppilaaseen, Luukkainen kertoi.
Eikä siinä kaikki. Luukkainen kertoi, että joka kymmenes nuori ei saavuta lukutaidon minimitasoa, mutta pääsee silti läpi peruskoulusta.
Vieraskielisten oppilaiden osuus kasvaa epätasaisesti eri puolilla maata. Ääripäissä on kuntia, joissa varhaiskasvatusikäisistä lähes neljäsosa on vieraskielisiä ja toisaalta vieraskielisiä oppilaita on useissa kunnissa vain muutama.
– Lisäksi tiedämme, että 60 prosenttia nuorista valmistuu nyt ammattiin, jota ei enää tulevaisuudessa ole. Nuorella on työuransa aikana keskimäärin 17 työnantajaa, ja hän vaihtaa alaa työuransa aikana keskimäärin viidesti.
Korkea-asteen suorittaneiden osuus laskee
Luukkaisen mukaan koulutukseen ja varhaiskasvatukseen osallistumista ja koulutustasoa on nostettava määrätietoisesti. Hän sanoi Suomen poikkeavan kilpailijamaista siinä, että 25–34-vuotiaiden ikäluokissa on yllättäen selvästi vähemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneita kuin 35–44-vuotiaiden ikäluokassa.
Opettajille tulee uudenlaisia opiskelijoita
Olli Luukkainen katsoo, että kampusmaisen opiskelun on väistämättä yleistyttävä Suomessa. Muutoin laadukkaita palveluja ei pystytä takaamaan kaikkialla. Opettajalle se merkitsee sitä, että hän saa ohjattavakseen monenlaisia, eri ikäisiä ja eri alojen opiskelijoita yhtenäisten opiskelijaryhmien sijaan. Sen pitää näkyä palkassa.
Luukkainen ennusti, että koulut, rehtorit ja opettajat joutuvat kiinnittämään entistä enemmän huomiota myös oppilaan ja opiskelijan hyvinvointiin. Hän pitää tavoitteena, että yksikään nuori ei jää pelkästään peruskoulutuksen varaan.
– Koulutusta on kehitettävä niin, että se luo laaja-alaista osaamista ja sivistyspääomaa. OAJ haluaa olla koulutuksen kehittämistyössä keskeisesti mukana ja on jatkossakin siinä aloitteellinen. Vaikka myös opettajan työ muuttuu, ei sen merkitys katoa, Luukkainen vakuutti.
lehti 