JHL:n edustajisto muistuttaa, että julkinen sektori ei missään nimessä hyväksy nollakorotuksia. Julkisen alan töissä palkat eivät ole kohonneet samassa suhteessa kuin yksityisellä sektorilla.
Lomarahaleikkaukset sekä työeläkemaksun ja työttömyysvakuutusmaksun korotukset ovat hidastaneet ansioiden nousua esimerkiksi kunta-alalla. Nyt palkat pitää saada nousuun. Ilman julkista palvelua ja julkisia tukia ei olisi menestyvää vientiä ja teollisuutta.
– Nyt on aika investoida tasa-arvoiseen hyvinvointiin, sillä tulevaisuuden talouskasvu luodaan hyvinvoinnilla, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine sanoo.
Asiakasmaksut tulevat nousemaan
JHL:n edustajiston puheenjohtaja Sirkka-Liisa Kähärä muistuttaa, että tulevien palkkaratkaisujen lisäksi myös sote- ja maakuntauudistus vaikuttaa JHL:n jäsenten työnkuvaan ja asemaan työmarkkinoilla.
Palvelujen järjestämiseen liittyvä pakkoyhtiöittäminen on poistunut valinnanvapauslakiesityksestä ja maakuntien roolia on vahvistettu, mutta edelleenkään maakuntien rahoitusta ei ole turvattu esimerkiksi verotusoikeudella.
– Maakuntien rahoitus tulee valtiolta, joka todellakin aikoo pitää tiukasti kiinni varoistaan. On selvää, että maakuntien määräämät asiakasmaksut tulevat nousemaan, Kähärä sanoo.
YT:t pian yli 200 000:lle julkisen sektorin työntekijälle?
Uudessa valinnanvapausesityksessä ei juuri mainita henkilöstöä eikä kuntien ja kuntayhtymien roolia palveluiden tuottajana. Tukipalvelut tulisi tuottaa omana toimintana ja hyödyntää kuntien ja maakuntien osaamista.
– Henkilöstö on suurin voimavara, joka maakunnilla on käytettävissä. Uudistuksen onnistuminen riippuu työntekijöistä. Maakuntien yhteiseen käyttöön tulevien asiakas- ja potilastietojärjestelmien aikataulutavoitteet ovat mielestäni lähes naurettavia, Kähärä sanoo.
– Jos sote-uudistus toteutuu, yt-neuvotteluiden piirissä on yli 200 000 julkisen sektorin työntekijää. Kukaan ei tiedä mitä tästä seuraa, Niemi-Laine huomauttaa.