Mitä parempi koulutus ja tulotaso sekä korkeampi ikä, sitä varmemmin ihminen äänestää. Näin voisi tiivistää Tilastokeskuksen tiistaina julkaiseman presidentinvaaleihin liittyvän tutkimuksen.
Neljässä pienimmässä tuloluokassa äänestysprosentti jäi alle presidentinvaalien äänestysvilkkauden. Pienimmässä ja toiseksi pienimmässä tuloluokassa vain noin joka toinen äänesti, kun äänestysprosentti vaaleissa oli 69,6.
Parhaiten tienaavassa tuloluokassa puolestaan äänestysprosentti oli yli 85. Pieni- ja suurituloisimpien välillä oli siis yli 34 prosenttiyksikön ero äänestysaktiivisuudessa.
Etenkin nuoremmissa ikäluokissa koulutus vaikuttaa huomattavasti äänestysaktiivisuuteen. 25–34-vuotiaista vain joka toinen toisen asteen käynyt äänesti, kun ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden keskuudessa äänestysprosentti oli yli 83.
35–44-vuotiaiden ikäluokassa noin 63 prosenttia toisen asteen tutkinnon suorittaneista äänesti. Ylemmän korkeakoulututkinnon tehneistä puolestaan äänesti yli 86 prosenttia.
Vanhemmat ikäluokat äänestävät enemmän
Nuoremmat äänestivät ylipäätään huomattavasti laiskemmin kuin vanhemmat ikäluokat. 25–34-vuotiaiden ikäluokan äänestysprosentti oli 57,4 ja 18–24-vuotiaiden 49,2. 65–74-vuotiaiden ikäluokasta puolestaan ääniuurnilla kävi 81,7 prosenttia.
Ja kuten muissakin vaaleissa, myös presidentinvaaleissa äänestysprosentti on pudonnut huomattavasti. Kun vuonna 1994 yli 82 prosenttia suomalaisista äänesti, jäi näissä vaaleissa äänestysaktiivisuus jo alle 70:n.
Presidentti Sauli Niinistö voitti presidentinvaalit heti ensimmäisellä kierroksella. Niinistö vastaa hyvin parhaiten äänestänyttä ryhmää. Hän tienaa hyvin, on korkeasti koulutettu ja kuuluu 65–74-vuotiaiden ikäluokkaan.
uutiskirje 
