Turvakodit
Ensi- ja turvakodit tarjoavat kriisiapua perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan.
Espooseen avattu uusi turvakoti mukaan lukien Suomessa on nyt 24 turvakotia.
Tänä vuonna avataan uudet turvakodit myös Hämeenlinnaan, Tampereelle ja Seinäjoelle.
Kriisiavun lisäksi turvakodista saa tietoa ja tukea käytännön asioiden järjestämiseen.
Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten ylläpitämistä 13 turvakodista sai vuonna 2017 apua 1 349 aikuista. Lapsia turvakodeissa oli 1 268.
Turvakoteja rahoittaa valtio. Avopalveluita ylläpidetään kuntien maksamilla korvauksilla ja veikkausvoittovaroilla.
Ensi- ja turvakotien liiton lisäksi turvakoteja ylläpitävät muutamat kunnat ja yhdistykset.
Joka kolmas suomalainen nainen on joutunut kumppaninsa pahoinpitelemäksi ja arviolta 50 000 suomalaisnaista kokee seksuaalista väkivaltaa vuosittain. Vuonna 2017 kaksitoista naista kuoli parisuhdeväkivallan seurauksena.
Sekä väkivallan tekijöille että kokijoille on tarjottava oikeanlaista ja oikea-aikaista apua.
Suomi on saanut vuosien ajan toistuvasti huomautuksia ihmisoikeusjärjestö Amnestylta, Euroopan neuvostolta ja YK:lta riittämättömistä toimistaan naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi ja uhrien auttamiseksi.
Pitkästä aikaa aiheesta on kerrottavana hyviä uutisia: Suomeen avataan tänä vuonna neljä uutta turvakotia. Pääkaupungin turvakoti ry avaa uuden turvakodin Espooseen.
Seitsemänpaikkainen Turvakoti Pellas antaa välitöntä kriisiapua lähisuhdeväkivaltaan. Uudet paikat tulevat tarpeeseen, sillä Espoossa ei ole ollut turvakotitoimintaa viiteen vuoteen.
Turvakoti tarjoaa välitöntä kriisiapua ja ympärivuorokautista turvattua asumista. Väkivaltaa kokenut pääsee keskustelemaan väkivaltatyöhön erikoistuneen työntekijän kanssa. Myös lapsia autetaan väkivaltakokemuksesta toipumisessa.
Väkivallan tekijöitä autetaan yhdistyksen Lähisuhdeväkivaltatyön yksikössä tai yhteistyössä Lyömätön linja Espoossa ry:n kanssa.
Yhä useampi
saa apua
– Pellaksen myötä turvakotipalveluiden saatavuus paranee koko läntisellä Uudellamaalla, sanoo Espoon kaupungin perhe- ja sosiaalipalveluiden johtaja Mari Ahlström.
Pääkaupunkiseudulla tarve uusille turvakotipaikoille on ollut suurin ja esimerkiksi Helsingin pääturvakoti on jo pitkään etsinyt uusia tiloja.
– Tulemme Turvakoti Pellaksessa auttamaan vuosittain noin 150–200 väkivaltaa kokenutta, kertoo Pääkaupungin turvakoti ry:n toiminnanjohtaja Karola Grönlund.
Hän iloitsee palvelujen vahvistumisesta pääkaupunkiseudulla. Viime vuonna pelkästään yhdistyksen Helsingissä sijaitsevista kahdesta turvakodista jouduttiin käännyttämään 412 asiakasta, koska turvakodit olivat täynnä.
– Vuosi sitten avatun Turvakoti Toukolan myötä turvakotipalveluistamme sai apua noin 150 henkilöä enemmän kuin edellisenä vuonna.
Taustalla Istanbulin sopimus
Espoon uuden turvakodin avaaminen on osa naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyn toimenpideohjelmaa ja Istanbulin sopimuksen täytäntöönpanoa.
Istanbulin sopimus eli Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta astui Suomessa voimaan 1.8.2015.
– Ilman Istanbulin sopimusta emme olisi näin hyvässä jamassa. Sen ansiosta vuonna 2015 laadittiin turvakotilaki, joka määrittelee vastuun näistä palveluista valtiolle, sanoo kehittämispäällikkö Helena Ewalds THL:stä.
Laki takaa tasa-arvoisemman pääsyn kriisipalveluihin, koska kunnat eivät enää määrittele maksusitoumuksin paikan tarvitsijaa.
Euroopan neuvoston suositus vuodelta 2002 puolestaan määrittelee, että Suomessa tulisi olla 500 turvakotipaikkaa. Tällä hetkellä paikkoja on noin 180.
Tätä lukua ei Ewaldsin mukaan kuitenkaan kannata tuijottaa.
– Nyt seuraamme ennen kaikkea turvakotipaikkojen tarvetta ja niiden täyttymistä.
– Myös palvelut lähisuhdeväkivaltaa kokeneille ovat kehittyneet paljon vuodesta 2002. Kaikki eivät tarvitse turvakotipaikkaa. Ennaltaehkäisevässä toiminnassa, varhaisessa puuttumisessa ja kuntien palveluissa olisi paljon kehitettävää.
Väkivalta ei ole yksityisasia
– Ilman ammattiapua en olisi päässyt irti väkivaltaisesta suhteesta, kertoo kirjailija Laura Manninen Pellaksen avajaisissa.Häneltä on juuri julkaistu osin omaelämäkerrallinen parisuhdeväkivallasta kertova romaani Kaikki anteeksi.
Manninen sanoo haluavansa puhua asiasta, jotta aiheeseen liittyvä häpeä hälvenisi.
– Mun velvollisuus on puhua, mutta valtion velvollisuus on puuttua väkivallan rakenteisiin. Sekä väkivallan tekijöille että kokijoille on tarjottava oikeanlaista ja oikea-aikaista apua.
Manninen muistuttaa ettei väkivalta ole kahden ihmisen välinen yksityisasia, vaan ihmisoikeuskysymys. Väkivalta ei myöskään ole luonnonvoima, vaan torjuttavissa. Hän vertaa tilannetta esimerkiksi liikennekuolemien vähenemiseen 1970-luvun jälkeen.
– Se on tapahtunut, koska on ollut tahtotilaa. Odotan innolla, että samaa tahtotilaa löytyy tässäkin asiassa ja uusia turvakoteja juhlitaan kohta eri puolilla Suomea.
Turvakodit
Ensi- ja turvakodit tarjoavat kriisiapua perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan.
Espooseen avattu uusi turvakoti mukaan lukien Suomessa on nyt 24 turvakotia.
Tänä vuonna avataan uudet turvakodit myös Hämeenlinnaan, Tampereelle ja Seinäjoelle.
Kriisiavun lisäksi turvakodista saa tietoa ja tukea käytännön asioiden järjestämiseen.
Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten ylläpitämistä 13 turvakodista sai vuonna 2017 apua 1 349 aikuista. Lapsia turvakodeissa oli 1 268.
Turvakoteja rahoittaa valtio. Avopalveluita ylläpidetään kuntien maksamilla korvauksilla ja veikkausvoittovaroilla.
Ensi- ja turvakotien liiton lisäksi turvakoteja ylläpitävät muutamat kunnat ja yhdistykset.