Tuoreen mielipidemittauksen mukaan hallituspuolueiden kannatus jatkaa laskuaan. Tuoreessa HS-gallupissa eivät vielä näy kehysriihen päätökset. Hallitus aikoo heikentää työntekijöiden työsuhdeturvaa. Se teki aktiivimallin vain kosmeettiset ja byrokratiaa lisäävät korjaukset. Työttömien etuuksiin ei tehty mitään korotuksia.
Nämä eivät vielä näy hallituksen kannatusluvuissa. Hallituksen kannatus on laskenut jo 37,9 prosenttiin.
Vasemmisto-opposition kannatus on nousussa ollen 30,3 prosenttia ja punavihreälle oppositiolle tuore mittaus näyttäisi 44,3 prosentin äänisaalista, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt.
Sinisten kannatus muistuttaa elintoimintansa kadottaneen aivokäyrää.
SDP nousi suurimmaksi puolueeksi kokoomuksen ohitse, ja keskustan kannatus jatkoi alamäkeään.
Hallituspuolueista sinisten kannatus muistuttaa elintoimintansa kadottaneen aivokäyrää. Keskustan kannatus on vuoden sisällä laskenut kolme prosenttiyksikköä. Kannatuksen suunta on alavireinen. Puolueessa vastuun puolueen vaalitappioista ja heikoista kannatusluvuista otti puoluesihteeri Jouni Ovaska. Hän ei aio pyrkiä Kuusamon puoluekokouksessa toiselle kaudelle.
Vasemmistolla suunta ylöspäin
Vasemmistopuolueiden, SDP:n ja vasemmistoliiton, kannatus on hilautunut ylöspäin. Suunta on oikea, mutta muutokset ovat yllättävänkin hitaita.
SDP:n kannatus on sahannut, ja siihen näyttää vaikuttavan kulloinenkin julkisuus. Puolue on nostanut viimeisen reilun puolen vuoden aikana kannatustaan jonkin verran korkeammalle viivalle.
Menestys mielipidemittauksissa sementoi osan kannattajista pysyviksi. Osa kaikkoaa taas seuraavaan mittaukseen mennessä.
Vasemmistoliitto on sinnitellyt yhdeksän prosentin kannatuksen molemmin puolin. Puolueella on kaikkein varmimmat äänestäjät päinvastoin kuin samoista äänestäjistä kilpailevilla vihreillä.
Vasemmistoliittoa äänestävistä lähes puolet on varma kannastaan. Vihreillä vastaava luku on HS-gallupin mukaan vain 24 prosenttia.
Vihreiden etsikkoaika
Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto on ollut median tehotarkkailussa valintansa jälkeen. Eikä hän ole saanut kovin hyvää arvosanaa esiintymisistään.
Vihreillä kannatushuippu oli viime vuoden elokuussa, jolloin puoluetta olisi äänestänyt yhtä moni kuin keskustaa. Tästä 17,5 prosentin kannatuksensa puolue on valunut alaspäin, ja trendi näyttää jatkuvan.
Tämä ei ole mikään ihme, sillä puolueen kannatus on noussut mielipidemittauksissa yllättävän korkealle eli useita prosenttiyksikköjä eduskuntavaalien 8,5 prosentista.
Kokoomuksen vetovoima taittunut
Myös valtiovarainministeri Petteri Orpon vetämän kokoomuksen imu on taittunut. Puolue on pitänyt hallituksen kannatuslukuja kuosissa, mutta nyt myös kokoomukseen on tarttunut hallituksen tauti.
Hyvät valtion talousluvut eivät ole sellaista sosiaalista liimaa, joka kokoaa kansalaisia. Etenkin, kun samaan aikaan eriarvoisuus, tuloerot ja köyhyys lisääntyvät. Osa kansalaisista hyötyy hyvästä taloudesta, mutta sadattuhannet kipuilevat pienituloisuudessa.
Kokoomuksella on hyvässä kuosissa oleva vaaliapparaatti, jolla puolue pystyy paikkaamaan myös kannatuslukuja.
Luottamus hallitukseen vajoaa
Vasta ensi syksyn kannatusluvuilla on ennustearvoa eduskuntavaalien näkökulmasta. Epävarmojen äänestäjien määrä on suuri. Eniten kuitenkin vaikuttavat lähiaikojen poliittiset päätökset.
Sote- ja maakuntauudistus on herättänyt kansalaiset peräämään järjen ääntä. Hallituspuolueet ovat erimielisiä sote-uudistuksesta, mikä on kansalaisten kannalta Sipilän hallituksen ehdottomasti merkittävin päätös.
Luottamus sote-uudistukseen on rapautunut sitä mukaa, mitä enemmän siitä on tullut tietoa. Demokratian kannalta on onnetonta, jos hallitus onnistuu viemään muutaman äänen enemmistöllä sote-uudistuksen läpi.
uutiskirje 
