Tekoäly yleiskäyttöisenä teknologiana muokkaa laajasti työelämää ja yhteiskuntaa. Tämä on ollut yksi elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) asettaman tekoälyohjeman lähtökohtia.
Työryhmän mukaan tekoälyä koskevat eettiset näkökohdat on otettava vakavasti kauaskantoisten sosiaalisten vaikutustensa ohella, koska niillä on suoria vaikutuksia yritysten liiketoimintaan.
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola pitää tärkeänä, että mahdollisuuksia ja ratkaisuja etsitään työelämän osapuolten yhteistyöllä. Hän pitää tärkeänä, että Tekoälyajan työ -raportti sisältää myös konkreettisia esityksiä keinoista.
Eettiset näkökohdat on otettava vakavasti kauaskantoisten sosiaalisten vaikutustensa ohella.
Tekoäly on jo osa arkea
Työryhmä esittää osaamistiliä ja tutkintoja joustavampaa sekä aikuisiän jatkuvaa osaamisen päivittämistä.
– Suomen pitää investoida koulutukseen ja tarjota mahdollisuuksia jatkuvaan osaamisen päivittämiseen, mikäli haluamme säilyttää nykyisen osaamiseen perustuvan kilpailukykymme. Teknologian kehittyminen luo uusia osaamistarpeita monille toimialoille.
Palolan mielestä tekoäly ei ole jotain, joka häämöttää tulevaisuudessa vaan se on jo osa arkeamme.
– Tekoäly on ihmisen ja työntekijän kumppani, siksi rinnakkaiseloa kannattaa opetella. Muutoin kuilu tekoälyä hyödyntävien ja sen huomiotta jättävien välillä syvenee.
Parlamentaarisesti eteenpäin
Tänään julkistetussa raportissa (PDF-tiedosto) esitetään parlamentaarinen seurantaryhmän perustamista.
Sen tehtävänä oli edistää tekoälyn eettistä arvopohjaa laajemmin yhteiskunnassa sekä seurata ja arvioida tekoälyn eettisyyteen liittyviä pilotteja ja teknologian kehitystyötä. Tarvitaan myös pelisääntöjä tilanteisiin, joissa kone tekee päätöksiä itsenäisesti.
Työryhmä muistuttaa kansalaisten tiedon tarpeesta: On myös varmistettava, että kansalaisilla on edellytykset osallistua laajapohjaiseen eettiseen keskusteluun tekoäly-yhteiskunnasta. Yleistä ymmärrystä tekoälyn mahdollisuuksista ja haasteista halutaan lisätä.