KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Ilmansaasteet tappoivat 4,5 miljoonaa ihmistä vuodessa

Mikroskooppisen pieniltä pienhiukkasilta eivät hengityssuojaimetkaan suojele. Kuva Malesiasta.

Mikroskooppisen pieniltä pienhiukkasilta eivät hengityssuojaimetkaan suojele. Kuva Malesiasta. Kuva: LEHTIKUVA

Pienhiukkaset ja myrkylliset kaasut vievät hengen monelta sydän- ja hengityselinsairaalta.

Maippi Tapanainen
9.7.2018 16.30

Tutkijoiden mukaan 4,5 miljoonaa ihmistä kuoli vuonna 2015 ennenaikaisesti ilmansaasteiden tappamana. Heistä 237 000 oli hengitystiesairauksiin menehtyneitä alle viisivuotiaita lapsia.

Luku on todella suuri. Neljä ja puoli miljoonaa kuollutta vuodessa tarkoittaa noin 12 329 ihmistä joka päivä, neljä kertaa niin monta kuin WTC:iin 11.9.2001 kohdistetuissa iskuissa menetti henkensä. Liikenneonnettomuuksissa kuolee vuosittain ”vain” 1,3 miljoonaa henkilöä. Tutkijoiden mukaan saasteiden aiheuttamien ennenaikaisten kuolemien vuoksi on menetetty yhteensä 122 miljoonaa elinvuotta.

Haitallisimpia ovat pienhiukkaset, joita on kaikenmuotoisia ja -kokoisia. Niitä tuottavat voimalaitokset, maatalous, rakennustyöt ja moottoriajoneuvot. Osansa on myös esimerkiksi puulämmityksellä ja kehitysmaissa yleisellä tavalla valmistaa ruoka avotulella, mutta niiden vaikutusta ei tutkimuksessa edes otettu huomioon.

ILMOITUS
ILMOITUS
Neljä ja puoli miljoonaa ilmansaasteiden vuoksi kuollutta vuodessa tarkoittaa noin 12 329 ihmistä joka päivä, neljä kertaa niin monta kuin WTC:iin 11.9.2001 kohdistetuissa iskuissa menetti henkensä.

Pienhiukkasista vaarallisimpia ovat hyvin pienet partikkelit, joiden läpimitta on vain murto-osa ihmisen hiuksen poikittaisleikkauksesta. Kooltaan minimaalisina ne onnistuvat tunkeutumaan syvälle hengityselimiin ja aiheuttavat pahimmassa tapauksessa keuhkosyövän tai sydäninfarktin.

Pienhiukkasten lisäksi vedämme keuhkoihimme typpidioksidia, otsonia ja rikkidioksidia, jotka nekin ärsyttävät ja tulehduttavat hengityselimiä.

Naiset ja köyhät saastekuolemien eturintamassa

Saadakseen selville pienhiukkasten todellisen tappavuuden tutkijat lähestyivät ilmiötä monesta suunnasta. Esimerkiksi kemikaalien liikettä ilmakehässä simuloitiin tietokonemallinnuksilla ja sairastavuutta ja kuolleisuutta tutkittiin WHO:n tilastoista.

Köyhät maat kärsivät eniten. Pienhiukkaset eivät valitse keuhkoja, joihin ajautuvat, mutta kuolleisuuden näkökulmasta riskiryhmiä ovat vanhat, lapset ja fyysisesti sairaat tai heikkokuntoiset ihmiset. Korkeinta kuolleisuus ilmansaasteisiin oli Aasiassa, mutta eniten menetettyjä elinvuosia kertyi Afrikassa, jossa kuolema korjasi nimenomaan lapsia.

Sekä Pakistanissa että Intiassa tyttöjen kuolleisuus oli 1,2 kertaa yleisempää kuin poikien. Sen arveltiin johtuvan sukupuolten välisestä sosiaalisesta eriarvoisuudesta.

Max Planck -instituutti ja Lontoon yliopiston trooppisen lääketieteen koulu julkaisivat pienhiukkasten ja muiden ilmansaasteiden yhteyksiä kuolleisuuteen koskevan tutkimuksensa tulokset The Lancetissa.

Niin ikään The Lancetissa julkaistu vertaileva tutkimustulos kertoo, että saasteisiin ylipäätään kuoli 9 miljoonaa ihmistä vuonna 2015. Luku on viisitoistakertainen verrattuna samana vuonna sodissa ja muissa väkivaltaisuuksissa kuolleiden ihmisten määrään.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Kabulin torialuetta, jossa kävelevillä naisilla on kaikilla miessaattaja.

Afganistanilainen lääketieteen opiskelija taistelee masennuksen ja näköalattoman tulevaisuuden alhossa

Kansainvälisen kansalaisjärjestöviikon istunto Nuorisoliikkeet ja demokraattiset tulevaisuudet Etelä-Aasiassa järjestettiin Bangkokin Thammasatin yliopistossa.

Etelä-Aasian nuoriso haluaa muutosta, myös kansalaisjärjestöihin

Caracasissa nähtiin USA:n iskua vastustavia mielenosoituksia sunnuntaina 4. tammikuuta.

Viisi nostoa USA:n iskun vaikutuksista – ”Jos se hyväksytään tuolla, niin millä moraalisilla lihaksilla sitä sitten kritisoidaan vaikka Venäjän kohdalla?”

Yhdysvallat hyökkäsi Venezuelaan ja kaappasi maan johtajan Nicolas Maduron. Maduron kannattaja kuvattiin Caracasissa lauantaina.

USA toimii kuin Venäjä – Hyökkäys Venezuelaan on törkeä kansainvälisen oikeuden loukkaus

Uusimmat

Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen.

Teollisuusliiton Lehtosen toive vasemmistolle: Meillä pitää olla uskottava teollisuus- ja elinkeinopoliittinen ohjelma tulevissa vaaleissa

Outi Hongiston uuden sarjan ideassa on omaperäisyyttä, mutta toteutuksessa saisi olla enemmän kipinää

Patrizio Lainà.

Ekonomisti turhautuu hallituksen työllisyyspolitiikkaan: ”Täysin epäonnistunutta”

Minja Koskela

Vasemmistoliiton Koskela ihmettelee, onko kyse silkasta jääräpäisyydestä vai hämmästyttävästä kyvyttömyydestä: ”Hallituksen valtava mahalasku on kauheaa katsottavaa”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Ekonomisti turhautuu hallituksen työllisyyspolitiikkaan: ”Täysin epäonnistunutta”

 
02

Viisi nostoa USA:n iskun vaikutuksista – ”Jos se hyväksytään tuolla, niin millä moraalisilla lihaksilla sitä sitten kritisoidaan vaikka Venäjän kohdalla?”

 
03

Vasemmistoliiton Koskela ihmettelee, onko kyse silkasta jääräpäisyydestä vai hämmästyttävästä kyvyttömyydestä: ”Hallituksen valtava mahalasku on kauheaa katsottavaa”

 
04

Tekoäly syö työt – ”Nyt pitää puhua perustulosta”

 
05

Vasemmisto nousi Ylen gallupissa – Näin KU:n toimituksessa analysoitiin kannatusmittausta

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Vasemmisto nousi Ylen gallupissa – Näin KU:n toimituksessa analysoitiin kannatusmittausta

08.01.2026

Li Andersson muutti näkemystään: Trump saattaa käyttää voimaa Grönlantiin

08.01.2026

Suomessa on nyt EU:n suurin työttömyys

08.01.2026

Afganistanilainen lääketieteen opiskelija taistelee masennuksen ja näköalattoman tulevaisuuden alhossa

08.01.2026

Tekoäly syö työt – ”Nyt pitää puhua perustulosta”

07.01.2026

Veikko Kumpumäki In memoriam

07.01.2026

Etelä-Aasian nuoriso haluaa muutosta, myös kansalaisjärjestöihin

05.01.2026

Viisi nostoa USA:n iskun vaikutuksista – ”Jos se hyväksytään tuolla, niin millä moraalisilla lihaksilla sitä sitten kritisoidaan vaikka Venäjän kohdalla?”

05.01.2026

USA toimii kuin Venäjä – Hyökkäys Venezuelaan on törkeä kansainvälisen oikeuden loukkaus

03.01.2026

Suuryritykset yrittävät vaientaa ympäristönsuojelijat perusteettomilla oikeusjutuilla

02.01.2026

Jäähyväiset Jätkäjätkille – Keskustelimme Asan kanssa kollektiivitaiteesta ja kokeilevuudesta

01.01.2026

Kuvataiteilija Mariam Falailehia innostavat niin suomalainen kuin arabialainenkin kansanperinne, mytologia ja tarusto

31.12.2025

Kapinoikaa enemmän, nuoret

29.12.2025

Puola väsyi Ukrainaan ja upposi omiin riitoihinsa

27.12.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Naisten keho ei kuulu kulttuurisotaan

22.12.2025

Eurooppa on digitaalisesti riippuvainen

24.11.2025

Velkajarru sementoi kurjistamisen tien

15.10.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään