Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisema työolobarometri kertoo palkansaajien kokemasta työelämän laadusta. Ensi vuoden alusta lähtien SAK alkaa tehdä omaa työmarkkinoiden lämpötilasta kertovaa indeksiä, jossa tarkkailussa ovat työllisyys- ja palkkakehitys.
Avoimuus ja tasapuolinen kohtelu työpaikoilla ovat 2000-luvulla kehittyneet barometrinmukaan parempaan suuntaan ja suurin osa palkansaajista kokee arvostusta työyhteisössään. Moni kuitenkin kertoo, että työt eivät jakaudu tasapuolisesti ja töitä on liikaa työntekijämäärään nähden.
Tunne töiden epätasaista jakautumisesta ja kiire aiheuttavat stressiä. Jopa 38 prosenttia palkansaajista koki, että omalla työpaikalla työn määrä ei jakaudu tasapuolisesti työntekijöiden kesken.
Työmäärän epätasainen jakautuminen on ongelma etenkin suuremmilla työpaikoilla. 50−199 työntekijän työpaikoilla sekä tätä suuremmissa organisaatioissa jopa noin puolet vastaajista koki näin. Mikroyrityksissä osuus oli 27 prosenttia ja 10−49 henkilön työpaikoilla 36 prosenttia.
Työskentely tiukkojen aikataulujen mukaan tai hyvin nopealla tahdilla on yleistä. Kolmannes tekee näin päivittäin ja toinen kolmannes viikoittain. Kunnissa jopa 41 prosenttia palkansaajista kertoi, että aikataulut ovat tiukat tai työtahti on hyvin nopea joka päivä.
Kolmannes kokee työnsä fyysisesti raskaaksi, 60 prosenttia henkisesti raskaaksi
Barometrissa on kysytty läpi 2000-luvun palkansaajien näkemyksiä työnsä fyysisestä ja henkisestä kuormittavuudesta sekä työkyvystä työn vaatimuksiin nähden. Muutokset työn rasittavuudessa ovat pieniä. Runsas kolmannes kokee työnsä fyysisesti raskaaksi.
Ikäryhmistä muista eroavat selvästi alle 25-vuotiaat. Heidän joukossaan jopa viidennes on täysin samaa mieltä fyysisestä rasittavuudesta. Nuorimmat vastaajat työskentelevät keskimääräistä useammin palvelu- ja myyntitehtävissä, rakennus-, valmistus- ja korjaustehtävissä sekä prosessi- ja kuljetustyöntekijöinä eli ammateissa, joissa työ usein on fyysisesti raskasta.
Verrattuna työn fyysiseen puoleen on yleisempää, että kokee työnsä henkisesti raskaaksi. Tästä kertoo jopa 60 prosenttia palkansaajista.
Erityisenä riskiryhmänä voisi nostaa palkansaajat, jotka kokevat työnsä sekä henkisesti että fyysisesti raskaaksi. Näistä kummastakin on täysin tai jokseenkin samaa mieltä 23 prosenttia palkansaajista.
Vaikka työ olisi fyysisesti tai henkisesti vaativa, voi työkyky suhteessa näihin vaatimuksiin olla hyvä – ja toisinpäin. Työkyvyssä työ- ja yksityiselämä kietoutuvat toisiinsa. Muun muassa työympäristö, työn määrä ja organisointi, johtaminen, terveys, liikunta- ja ruokailutottumukset, unen laatu ja määrä sekä sosiaaliset suhteet töissä ja kotona vaikuttavat toimintakykyyn.
Noin yhdeksän palkansaajaa kymmenestä kokee fyysisen tai henkisen työkykynsä hyväksi. Sosioekonominen asema vaikuttaa vahvasti työkykyarvioihin suhteessa työn fyysisiin vaatimuksiin. Ylemmistä toimihenkilöistä ainoastaan viisi prosenttia sanoo työkykynsä olevan kohtalainen eikä hyvä. Alempien toimihenkilöiden joukossa osuus on runsas kymmenesosa ja työntekijöiden joukossa jo reilu viidennes.
Ammatillinen järjestäytyminen yleistä
2000-luvulla muutokset ammatillisessa järjestäytymisessä ovat työolobarometrin mukaan olleet melko pieniä. Sen sijaan taloudellista turvaa työttömyyden varalle on viime vuosina haettu aiempaa useammin pelkästä työttömyyskassan jäsenyydestä. Palkansaajista miltei kolmella neljästä oli vuonna 2017 ammattiliiton jäsenyys ja lisäksi 17 prosenttia kuului vain työttömyyskassaan. Ainoastaan yksi kymmenestä ei ole ammattijärjestön eikä työttömyyskassan jäsen.
Jo barometrin ennakkotiedoissa selvisi, että työllisyyden ja oman työpaikan taloudellisen tilanteen odotetaan menevän entistä parempaan suuntaan ja että arviot työn ja työnteon mielekkyyden muutoksista ovat myönteisempiä kuin pitkään aikaan.
Nyt julkaistussa loppuraportissa ennakkotietoihin verrattuna uusia osioita ovat työkykyä ja terveyttä ja ammatillista järjestäytymistä kuvaavat kappaleet.
– Ilahduttavaa on, että työpaikoilla tehdään aiempaa systemaattisempaa työtä terveyden ja turvallisuuden eteen. Se on tärkeää, sillä kiire ja töiden epätasainen jakautuminen aiheuttavat stressiä. Toisaalta avoimuuden ja tasapuolisuuden kehittyminen työpaikoilla hyvään suuntaan tukevat myös työssä jatkamista ja työn mielekkääksi kokemista, kommentoi tuloksia työministeri Jari Lindström.
Työolobarometri on palkansaajille osoitettu kyselytutkimus, jota on tehty vuodesta 1992 lähtien. Vuoden 2017 työolobarometrin tiedot perustuvat Tilastokeskuksen elo- ja syyskuun aikana tekemiin 1 693 puhelinhaastatteluun. Tiedot voidaan luotettavasti yleistää koskemaan työssä olevia palkansaajia koko Suomessa ja kaikilla sektoreilla.
SAK:n työmarkkinaindeksi saa arvon 56
SAK:n työmarkkinaindeksissä yhdistyvät työllisyys- ja palkkakehitys. Indeksi kuvaa työmarkkinoiden lämpötilaa, joka voi saada arvon 0–100. Mitä korkeampi arvo, sitä ”kuumempina” käyvät työmarkkinat. Vastaavasti mitä alhaisempi arvo, sitä ”kylmempi” on työmarkkinatilanne.
”Työmarkkinaindeksi ei kuvaa SAK:n tavoitteenasettelua, vaan sitä käytetään ennemminkin analyyttisessä mielessä”, toteaa SAK:n ekonomisti Lainà Patrizio blogissaan.
Tällä hetkellä työmarkkinaindeksi saa arvon 56. Nousua puolen vuoden takaiseen on peräti 12 pistettä. Näin rivakkaa nousua ei ole Patrizion mukaan nähty sitten vuosien 2010–2011 lyhyeksi jääneen elpymisen.
Työmarkkinaindeksi koostuu työllisyys- ja palkkakehityksestä, joissa molemmissa on kaksi mittaria. Indeksi koostuu siten neljästä osaindeksistä, joista kukin saa arvon 0–25. Osa indeksit ovat yt-neuvottelujen alaiset henkilöt, työttömyysasteen trendi, sopimuspalkkojen muutos ja palkkaliukumien muutos.
uutiskirje 
