Maahanmuuttoa ja kotoutumista tutkivan Helsingin kaupungin erikoistutkijan Pasi Saukkosen mukaan Suomea uhkaa vakava työvoimapula. Saukkosen mukaan Suomi ei ole saanut työperäistä maahanmuuttoa juuri muualta kuin Virosta.
Virolaistenkin työntekijöiden määrä on vähentynyt ja virta vie takaisin Viroon. Saukkonen huomauttaakin tuoreen Kuntatyönantaja-lehden (5/2018) haastattelussa, että EU:sta ei juuri löydy kovin montaa maata, joissa maahanmuuttajien osuus olisi yhtä pieni kuin Suomessa.
Saukkonen pitää Suomen toimia heppoisina työperäisen maahanmuuton edistämisessä. Maahanmuutto synnyttää maahanmuuttoa, ja Suomessa ilmapiiri ei ole tätä juuri suosinut.
Moni ulkomaalaistaustainen on työssä, johon hän on täysin ylikoulutettu.
– Sellaiset maat kuin Tanska ja Alankomaat näyttäytyvät julkisuudessa tiukan maahanmuuttopolitiikan maina erityisesti suhteessa pakolaisiin. Samanaikaisesti molemmat ovat käyneet hyvin aggressiivista rekrytointikampanjaa ja pyrkineet samaan korkeasti koulutettuja osaajia ulkomailta, sanoo Saukkonen.
Suomessa osaamista hassataan
Moni ulkomaalaistaustainen on töissä, joihin hän on täysin ylikoulutettu. Koulutettuja, virolaisia naisia työskentelee siivoojina tai korkeakoulutetut ajavat bussia. Maahanmuuttajataustaiset ovat myös muita useammin määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa.
Saukkonen pitää vakavana sitä, että maahanmuuttajat joutuvat töihin, joihin he ovat ylikoulutettuja. Ylikoulutettuna työn tekeminen voi toimia tilapäisenä ratkaisuna.
– Se on heidän osaamisensa haaskaamista eikä motivoi pitemmän päälle.
Saukkonen pelkää, että maakuntauudistus romuttaa kotouttamista. Ihmiset eivät kotoudu Suomeen, vaan Helsinkiin, Närpiöön tai Kuopioon. Riittääkö maakunnilla kiinnostusta kotouttamiseen, kun se on yleiskatteellista eikä se ole kaikilta osin lakisääteistä.
Maahanmuuttajat työllistyvät kantaväestöä heikommin
Tilastokeskuksen mukaan ulkomaalaistaustaisia oli Suomessa viime vuonna 384 000 eli 7,6 prosenttia väestöstä. Esimerkiksi kuntasektorin työntekijöistä vain 3,5 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia. Tämä selviää Kuntatyönantajien KT:n Tilastokeskukselta tilaamista tiedoista.
Eniten maahanmuuttajataustaisia on palvelu- ja hoitotehtävissä, kuten lähihoitajina, kodinhoitajina, lastenhoitajina ja koulunkäyntiavustajina. Ulkomaalaistaustaisten määrä on kasvanut myös korkeasti koulutettujen tehtävissä, kuten lääkäreinä.
Saukkosen mukaan osa maahanmuuttajien työllistymisen esteenä ovat koulutus ja suomen ja ruotsin kielen vaatimus. Pääkaupunkiseudun suuret kaupungit ovat pyrkineet lisäämään maahanmuuttotaustaisten osuutta.
Saukkosen mukaan kyse on pidemmällä aikavälillä koulutuspoliittinen:
– Pitää katsoa, että on saatavilla alkeista lähtevää koulutusta tai täydentävää jatkokoulutusta, hän toteaa Kuntatyönantajan haastattelussa.
uutiskirje 
