Lapset ja nuoret haluavat vaikuttaa – eivät kokea tulleensa näennäiskuulluksi ja huijatuksi

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Lapset kokevat, etteivät aikuiset ota heidän näkemyksiään tai vaikuttamistyötään aina vakavasti. Toiveena onkin, että aikuiset kuuntelisivat heitä enemmän päätöksenteossa.

Lastensuojelun Keskusliiton kyselyn mukaan lapsille ja nuorille on tärkeää vaikuttaa arjessa: perheessä, koulussa ja harrastuspaikoissa. He haluavat vaikuttaa myös yhteiskunnallisissa asioissa, eivätkä vain perinteisissä ”lasten asioissa”.

Nuoret huomaavat nopeasti, jos heille tarjotut vaikuttamismahdollisuudet eivät ole aitoja. Asia nousi esiin 72 vaikuttamistyössä mukana olevan 11–17-vuotiaan verkkokyselyn vastauksissa. Vastanneista suurin osa toimii aktiivisesti lasten tai nuorten valtuustossa, foorumissa tai parlamentissa.

Eräs vastaaja totesi, että nuorisovaltuuston arvostuksen puute esimerkiksi kaupungin lautakunnissa. Kuunneltiin, muttei otettu tosissaan.

Osa kunnista laistanut lasten ja nuorten kuulemisen

Lasten tai nuorten valtuustossa, foorumissa tai parlamentissa.vaikuttamistapoihin osallistuu melko harva nuori. Edelleenkään ei ole riittävästi rakenteita sille, että kaikilla lapsilla ja nuorilla olisi mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa.

Kuntalain mukaan jokaisessa kunnassa tulisi olla nuorisovaltuusto tai muu kunnallisen tason nuorten vaikuttajaryhmä, joka voi olla myös useamman kunnan yhteinen. Nuorisovaltuustojen Liitto ry:n mukaan nuorisovaltuustoja on 81 prosentissa kunnista eli yhteensä 241.

Vaikutuskanavat vaihtelevat kunnittain ja monipuolisimmin mahdollisuuksia on suuremmissa kunnissa. Vain alle puolella kunnista on nimetty henkilö osallistumisjärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen.

Vain neljäsosa kunnista oli ottanut nuoret mukaan arvioimaan ja kehittämään nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmää. Kyselyyn vastanneiden mukaan eniten osallistumista tukevat oma aktiivisuus ja motivaatio, hyvät verkostot, aikuisten tuki sekä asiallinen ja tietopohjainen toiminta.

Aikuisten asenteet osin metsässä

Lapsia ja nuoria saatetaan pyytää mukaan tai heidän mielipidettään tiedustella muista syistä kuin organisaation omasta motivaatiosta lähtien. Lapsia ja nuoria voidaan näennäisesti osallistaa, koska halutaan vaikuttaa lapsiystävälliseltä ja osallisuutta tukevalta taholta, vaikkei toimintaan esimerkiksi ole varattu lainkaan henkilö- tai materiaaliresursseja.

Lasten ja nuorten mukaan resurssit ja aikuisten asenteet ovat esteenä heidän tavoitteidensa saavuttamisessa. He nostivat esiin valtuuston erimielisyydet, huonon ilmapiirin ja osallistujien sitoutumattomuuden.

Lapsille ja nuorille on tärkeää, että päätöksentekijät arvostavat heidän työtään. Aikuisten tuki ja ohjaus toiminnassa koettiin merkittäväksi voimavaraksi.

Köyhyys kampittaa osallistumista

Nuorten ääni pitää kuulua! – raportin laatineet tutkijat Tiia Hipp, Kirsi Pollari ja Saga Luoma nostavat esiin aiemmat tutkimukset lapsiperheköyhyydestä Tutkimuksissa on todettu, että perheen köyhyys on lapselle keskeinen osallisuuden este, kun lapsi ei esimerkiksi voi muiden tavoin ja mukana osallistua yhtä paljon eri harrastuksiin.

Tutkijoiden mukaan onkin huoli siitä, että merkittävä osa lapsista rajautuu ulos yhteiskunnallisesta osallisuudesta palvelujen heikentyneen saatavuuden sekä lapsiperheköyhyyden yhteisenä seurauksena.

Myös lastensuojelussa asiakkaana olevilla lapsilla saattaa olla enemmän kokemuksia sivuutetuksi tulemisesta, osattomuudesta ja kyvyttömyydestä vaikuttaa oman elämän kulkuun.