KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Professori varoittaa toistamasta Britannian yleistuen virheitä

Viitisen vuotta käytössä ollut yleisturva ei juuri ole nostanut työllisyyttä eikä missään nimessä vähentänyt köyhyyttä, professori Heikki Ervasti sanoo. Britanniassa sitä vastaan onkin osoitettu mieltä, kuten viime toukokuussa parlamentin edustalla Lontoossa.

Viitisen vuotta käytössä ollut yleisturva ei juuri ole nostanut työllisyyttä eikä missään nimessä vähentänyt köyhyyttä, professori Heikki Ervasti sanoo. Britanniassa sitä vastaan onkin osoitettu mieltä, kuten viime toukokuussa parlamentin edustalla Lontoossa. Kuva: All Over Press/David Rowe

Yleistukea on ehdotettu Suomeen yksinkertaistamaan sosiaaliturvaa ja lisäämään työllisyyttä. Sosiaalipolitiikan professori kyseenalaistaa yleistuen toimivuuden ja toivoo malttia sosiaaliturvan uudistamisintoon.

Sini Lemmetty
1.12.2018 8.00

Syyskuussa Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA julkaisi Sosiaaliturvan yleisavain -analyysin, jossa Suomelle ehdotettiin siirtymää Britannian yleistuen (Universal Credit) kaltaiseen malliin. Samaa ehdotti myös talousjärjestö OECD helmikuussa.

Britannian yleistuki yhdisti kaksi työttömyyskorvausta, toimeentulotuen, asumistuen sekä kaksi verovähennysoikeutta yhdeksi tukimuodoksi, joka on tarveharkintainen.

Tuki painottaa työllistymistä. Kustakin ansaitusta eurosta tuensaajalle jää käteen 37 senttiä. Tuki sovitetaan työtuloihin automaattisesti joka kuukausi tulorekisterin kautta.

ILMOITUS
ILMOITUS
”Meillä ei ole tarvetta radikaalille uudistukselle, joka veisi sosiaaliturvaamme kontrolloivampaan suuntaan.”

EVA:n syyskuisessa analyysissa yleistuen todetaan olevan Suomelle varteenotettava keino yksinkertaistaa sosiaaliturvaa, lisätä työnteon kannustimia, laskea sosiaaliturvan kustannuksia sekä vähentää köyhyyttä.

Turun yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Ervasti varoittelee liiallisesta innostuksesta. Yleistuki ei ole ollut menestys Isossa-Britanniassa.

– Yleistuki on ollut käytössä viitisen vuotta, eikä sitä ole tähän päivään mennessä saatu toimimaan tavoitteiden mukaisesti. Esimerkiksi se ei ole juuri nostanut työllisyyttä eikä missään nimessä vähentänyt köyhyyttä, Ervasti painottaa.

Britannian tulo- ja menoarviota valvovan viraston OBR:n (Office for Budget Responsibility) mukaan joulukuussa 2017 yleistuen piiriin kuului noin 700 000 kotitaloutta. Vuoteen 2023 mennessä määrän ennustetaan nousevan peräti seitsemään miljoonaan kotitalouteen.

Yleistuen tavoitteet jäämässä puolitiehen

Britannian yleistuessa on ollut professori Ervastin mukaan monia ongelmakohtia, kuten uuden tietojärjestelmän huono toimivuus.

Osa yleistuen saajista on jäänyt kokonaan ilman rahoja maksujen viivästymisen vuoksi. Se on Ervastin mukaan johtanut lukuisiin sosiaalisiin ongelmiin, kuten vuokrarästeihin, häätöihin ja ruokapankkien jonojen kasvuun.

– Lisäksi yksinhuoltajaperheiltä on lähtenyt viidesosa nettotuloista pois ja pariskunniltakin reilu viisi prosenttia.

Tutkimusten mukaan yleistukijärjestelmä ei ole myöskään niin yksinkertainen käyttää kuin alun perin luvattiin.

– Vain puolet tuensaajista on pärjännyt yleistukijärjestelmän kanssa oman arvionsa mukaan. Se on aika vähän, jos ajatellaan, että järjestelmän piti olla idioottivarma, Ervasti toteaa.

Tutkimuksissa on käynyt ilmi, ettei yleisturva ole huomioinut tuensaajien yksilöllisiä eroja ongelmatilanteissa. Tuensaajat ovat kokeneet, että heitä valvotaan liikaa ja että he eivät voi tehdä päätöksiä omasta elämästään samalla tavalla kuin aiemmin.

Myöskään yleistuen kansantaloudelliset vaikutukset eivät ole olleet toivotunlaisia.

– Viimeaikaisten seurantojen mukaan yleistuki on nostanut työllisyyttä 2–5 prosenttiyksikköä verrokkiryhmään nähden. Näin pieni ero voi selittyä monilla muillakin asioilla kuin yleistuella, Ervasti huomauttaa.

Yleistuki ei ole säästänyt valtion rahoja niin paljon kuin alun perin toivottiin. Esimerkiksi valvontavirasto OBR arvioi tammikuussa, että yleistuki on laskenut sosiaaliturvan kustannuksia vain kahdella prosentilla.

– Siksi ihmettelen, että Suomessa huudellaan yleistuen perään. Pitäisi miettiä, mitä voimme oppia Ison-Britannian virheistä, Ervasti huomauttaa.

Kannustavuus tikun nokkaan

”Sosiaaliturvan vastikkeellisuus on musta laatikko, jota on tutkittu kunnolla viimeksi 2000-luvun vaihteessa.”

Sekä Ison-Britannian yleistukimallissa että EVA:n syyskuisessa ehdotuksessa painotetaan mahdollisimman nopeaa työllistymistä ja sosiaaliturvan kannustimia työntekoon.

Sosiaaliturvan kannustavuuden totuuspohjasta tulisi professori Ervastin mukaan käydä nykyistä enemmän yhteiskunnallista keskustelua.

– Kun on tutkittu työttömien toiveita ja pyrkimyksiä, ne eivät ole vastanneet monien taloustieteilijöiden olettamuksia. Työttömillä on jo nykyään riittävästi syitä hakeutua työmarkkinoille. Nykyiselläkään sosiaaliturvalla ei tule kunnolla toimeen, eikä työttömänä oleminen ole mukavaa.

Esimerkiksi Suomen työllisyysasteen viimeaikainen kohentuminen ei Ervastin mielestä selity niinkään kiristyneillä työttömyysturvan ehdoilla, kuten aktiivimallilla, vaan pikemminkin hyvällä suhdannekehityksellä.

Lisätutkimuksia sosiaaliturvan kannustavuudesta tarvittaisiinkin kipeästi Suomessa.

– Sosiaaliturvan vastikkeellisuus on musta laatikko, jota on tutkittu kunnolla viimeksi 2000-luvun vaihteessa. Aihe ei ole ollut tutkimusrahoittajien suosiossa, Ervasti harmittelee.

Työnteon kannustimien painottaminen näkyy EVA:n yleistukiehdotuksessa esimerkiksi siten, että ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta luovuttaisiin. Ervastin mukaan se olisi suuri yhteiskunnallinen muutos.

– Ansiosidonnainen sosiaalivakuutus on onnistunut pitämään köyhyysluvut aika siisteinä Pohjoismaissa. Niissä maissa, jossa ansiosidonnaista sosiaalivakuutusta ei ole, hyvätuloisimmat yleensä hankkivat itselleen yksityisen vakuutuksen ja muut jäävät matalan vähimmäisturvan varaan. Se kasvattaa tuloeroja.

Turun yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Ervasti

Turun yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Ervasti

Yleistuki, perustulo vai jotain muuta?

EVA:n ehdotus yleistuesta ei suinkaan ole ainoa pyrkimys uudistaa Suomen sosiaaliturvaa. 2010-luvulla ehdotuksia on sadellut vasemmalta ja oikealta.

Esimerkiksi ajatuspaja Libera on ehdottanut perustiliä, professori Heikki Hiilamon työryhmä osallistumistuloa, SDP omaa yleisturvamalliaan sekä vihreät ja vasemmistoliitto perustuloa.

Tällä hetkellä on meneillään valtakunnallinen perustulokokeilu, joka päättyy vuoden lopussa. Kokeilua kritisoitiin torsoksi jo ennen sen alkamista. Kokeiluun otettiin esimerkiksi mukaan 2 000 Kelan työttömyysturvan saajaa, vaikka kriitikoiden mielestä määrän olisi pitänyt olla paljon suurempi.

Professori Ervastin mukaan perustulokokeilua saatettiin rajoittaa poliittisista syistä, jotta tulokset eivät olisi liian myönteisiä.

Tätä Ervasti perustelee sillä, että Juha Sipilän hallitus on kautta linja painottanut sosiaaliturvan vastikkeellisuuden lisäämistä.

Perustulon alkuperäiset juuret sen sijaan ovat vastikkeettomuudessa.

– Verrattuna hallituksen toimiin, kuten aktiivimalleihin, perustulo menee aivan eri suuntaan. Hallituksen toimet sosiaaliturvan uudistamiseksi ovat olleet ristiriitaisia, Ervasti pohtii.

Sosiaaliturvan yleisavainta ei kenties ole

Sosiaalipolitiikan professori Ervasti kaipaa lisää tarkkuutta ja kärsivällisyyttä sosiaaliturvakeskusteluun, joka käy välillä kuumana.

Suomen sosiaaliturvajärjestelmässä on Ervastin mukaan parannettavaa. Todellisia kannustinloukkuja työttömille syntyy siitä, että pienikin työssäkäynti käynnistää byrokratiaketjun, joka pudottaa etuudet pitkäksi aikaa pois.

Professori ei kuitenkaan näe tarvetta muutoksille, jotka ravistelevat pohjoismaista sosiaaliturvaa ja laskisivat sosiaaliturvan tasoa.

– Puheet Suomen sosiaaliturvan kannustavuuden puutteesta ja passivoivaisuudesta ovat paikoin liioiteltuja. Meillä ei ole niiden suhteen fundamentaalista ongelmaa ja tätä kautta tarvetta radikaalille uudistukselle, joka veisi sosiaaliturvaamme kontrolloivampaan suuntaan.

Kun Suomen sosiaaliturvaa lähdetään uudistamaan esimerkiksi tulevien eduskuntavaalien alla, sen tulisi Ervastin mielestä pohjautua kunnolliseen julkiseen keskusteluun, riittävään tutkimusnäyttöön ja seikkaperäiseen suunnitteluun.

Ervasti ei usko, että Suomi voisi vain poimia valmiin sosiaaliturvamallin jostain, kuten Iso-Britanniasta. Toisen maan sosiaaliturva ei välttämättä edes toimisi suomalaisessa yhteiskunnassa.

Ylipäätään sosiaaliturvan uudistaminen ei saisi jäädä ilmaan heitettyjen ehdotusten varaan, joista kaikkia ei ole pohdittu ja tutkittu riittävästi.

– Erilaisten mallien heittelyn sijaan kaipaan periaatteellista keskustelua siitä, millaisen sosiaaliturvan haluamme ja tarvitsemme, Heikki Ervasti toteaa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Rakennusalalla tarvittaisiin opiskelijoille paljon enemmän harjoittelupaikkoja kuin mitä on tarjolla.

Ammattikouluissa ei tuhottu vain yleissivistystä: ”Myös ammatillisissa aineissa rima laskettiin lattian tasolle”

"Se, miten gazalaiset tuottavat lisäarvoa innovaatiotalouteen, on kuolemalla", sanoo tutkija Antti Tarvainen.

Israelissa kibbutsit vaihtuivat startupeihin – ”Innovaatiotalous osaa tuottaa arvoa suoraan kuolemasta”

Pääministeri Petteri Orpo hallituksineen jatkaa työttömien ajamsita entistä ahtaammalle.

Orpon hallitus panee työttömät yhä ahtaammalle: Yhdestä virheestä seuraa työttömyysturvan menetys

Hanna Sarkkinen.

Kansanedustaja palasi perhevapaalta: ”Viimeistään nyt on selvää, ettei hallitus saavuta itselleen asettamiaan tavoitteita”

Uusimmat

Havaijin Lanai saarelta kotoisin oleva Solomon Pili Kaho’ohalahala osallistui Meidän valtameremme -konferenssiin Busanissa, Etelä-Koreassa.

Alkuperäiskansat haluavat perinnetietonsa käyttöön valtamerten suojelussa

Keinoälyhavaintojärjestelmää asennetaan Kenian Aberdaren kansallispuistossa. Kun laitteet havaitsevat lähestyvän hyeenan, kaiuttimista raikuu karkotteena toimiva ultraääni. Ääni on ihmiskorvalle kuulumaton, mutta hyeenalle erittäin vastenmielinen.

Keinoälyä valjastetaan Kenian sarvikuonojen suojeluun

Petteri Orpo kokoomuksen puoluehallituksen kokouksessa huhtikuussa.

Petteri Orpo tuli ja muutti Suomen – Muutoksen suunnasta voi olla monta mieltä, sen merkityksestä ei

Rakennusalalla tarvittaisiin opiskelijoille paljon enemmän harjoittelupaikkoja kuin mitä on tarjolla.

Ammattikouluissa ei tuhottu vain yleissivistystä: ”Myös ammatillisissa aineissa rima laskettiin lattian tasolle”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Orpon hallitukselta tuli tänään lisää työntekijän aseman heikennyksiä – ”Järkyttäviä esityksiä”

 
02

Orpon hallitus panee työttömät yhä ahtaammalle: Yhdestä virheestä seuraa työttömyysturvan menetys

 
03

SAK ihmettelee: Orpon hallitus hommasi kuskejaan yrittäjinä pitävän Woltin pomon Geneveen lobbaamaan työntekijöiden asemasta

 
04

Orpon virheellisiä väittämiä täynnä oleva kirjoitus tyrmistyttää – ”Miten pääministeri voi väittää näin härskisti jotain, mikä ei pidä paikkaansa”

 
05

EU:n surkein työllisyys – Orpon ja Purran selitykset höpönhöpöä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Israelissa kibbutsit vaihtuivat startupeihin – ”Innovaatiotalous osaa tuottaa arvoa suoraan kuolemasta”

06.06.2025

Orpon hallitus panee työttömät yhä ahtaammalle: Yhdestä virheestä seuraa työttömyysturvan menetys

06.06.2025

Kansanedustaja palasi perhevapaalta: ”Viimeistään nyt on selvää, ettei hallitus saavuta itselleen asettamiaan tavoitteita”

06.06.2025

Vasemmiston nousu jatkui Ylen gallupissa, näin Minja Koskela kommentoi – ”Politiikassa ei voi voittaa pelkällä kritiikillä vaan pitää olla omia visioita”

05.06.2025

SAK ihmettelee: Orpon hallitus hommasi kuskejaan yrittäjinä pitävän Woltin pomon Geneveen lobbaamaan työntekijöiden asemasta

05.06.2025

Vasemmistoliiton Koskela varoittaa: Orpon hallitukselta on tulossa lisää leikkauksia

04.06.2025

Vasemmistoliitto erotti kaksi puolueosastoa – Syynä ehdokkaat kilpailevilla listoilla

04.06.2025

Perussuomalaisten Mäkelän työelämäpuheet tyrmätään ”Selvästi on alkanut vähän kaduttaa”

04.06.2025

Vasemmistoliitolta vastalause puolustuspoliittiseen selontekoon – ”On varauduttava siihen, että epätasapaino Yhdysvalloissa voi olla pitkäkestoinen”

04.06.2025

”Valtaosa maamiinojen uhreista on siviilejä, usein lapsia”

04.06.2025

Minja Koskela vaatii säätelyä SkinnyTok-sisällöille: ”Tuttua omilta teinivuosilta”

04.06.2025

Miten rauha voitetaan reaalimaailmassa?

04.06.2025

Työmarkkinajohtaja ihmettelee vaalilahjoitusten ilmoitusrajan nostamista – ”Ilmoitusrajoja pitäisi laskea”

03.06.2025

Vaalirahoitusta uudistetaan: Yhä isompia summia voi lahjoittaa nimettömänä – ”Samaan aikaan pääministeri Orpo toimii hampurilaismannekiinina Hesburgerille”

03.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025

250 miljardia syytä tukea Ukrainaa

18.03.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään