Välikysymyksen hoivaskandaalista tehnyt oppositio saa pääministeripuolue keskustalta sekä hallituspuolue sinisiltä tukea vaatimukselleen hoitajamitoituksen kirjaamisesta lakiin.
”Henkilöstön vähimmäismitoitus vanhusten tehostetun palveluasumisen yksiköissä tulee olla vähintään 0,7 hoidettavaa kohden. Tämä linjaus tulee kirjata osaksi vanhuspalvelulakia”, keskusta vaatii torstaina julkistamassaan perhelinjauksessa.
Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila kertoi myös sinisten tukevana kirjaamista. Siniset olisi valmiita nostamaan suosituksen 0,7:än, kun hoitoisuus sitä vaatii, mutta vaatii, että sen pitää näkyä konkreettisesti hoitotyön ammattilaisten työvuoroissa, ei vain riman alta hipoen muusta kuin hoivasta vastaavat mitoituksessa mukaan laskettuna.
0,7 eli seitsemän hoitajaa kymmentä hoidettavaa kohti on tavoite, josta kiistelty pian seitsemän vuotta, kuten Kansan Uutisissa aiemmin tällä viikolla kerrottiin. Jyrki Kataisen hallituksessa sitä kannattivat muut puolueet paitsi kokoomus.
Samaa mieltä kokoomus on edelleen. Puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo vahvisti kannan viimeksi keskiviikkona STT:lle. Orpo ei usko, että mitoituksen kirjaaminen lakiin toisi oikeaa tulosta.
Nykyisin hoitajamitoitus perustuu suositukseen.
Hoitajamitoitusta paikataan haamuhoitajilla
Lakiin perustuvaa hoitajamitoitusta vaativat myös alan ammattiliitot. SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola sanoi torstaina, että osa työnantajista yrittää virheellisesti osoittaa ns. haamuhoitajilla, että henkilöstömitoitus on riittävä.
– Työvuorolistoilla saattaa olla henkilöitä, jotka eivät työskentele enää kyseisessä työpaikassa tai listoilla on keksittyjä nimiä. Kutsumme heitä haamuhoitajiksi. Haamuhoitajat eivät ole oikeasti työvuorossa läsnä, joten he eivät kuulu työvuorolistoille. Lisäksi sijaisille on merkitty lyhyitä työvuoroja, esimerkiksi neljä, viisi tai kuusi tuntia kahdeksan tunnin sijaan. Lyhyen työpäivän tekeminen vaikuttaa alentavasti mitoitukseen.
Paavola sanoi, että työntekijä voi puuttua tällaiseen toimintaan tekemällä sosiaalihuoltolain mukaisen ilmoituksen riittämättömästä henkilöstömäärästä. Työntekijöillä on lain mukaan velvollisuus ilmoittaa hoidon epäkohdista. Ilmoitus tulee tehdä työnantajalle, jonka on korjattava epäkohta viipymättä ja ilmoitettava asiasta kunnan sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle.
Varoituksia ja huonopia työvuoroja
– Työntekijöihin, jotka ovat tehneet lainmukaisen ilmoituksen, on kohdistunut vastatoimia työnantajilta. Nämä vastatoimet ovat muun muassa varoituksia tai työvuorojen muutoksia epäedullisemmiksi. Myös ansiomenetyksiä on tullut seurauksena ilmoitusvelvollisuuden tekemisestä. Lainsäädännössä on puute, koska laissa ei ole määritelty sanktioita työnantajalle, joka kohdistaa vastatoimia ilmoituksen tekijään. Esperi Care on ollut tunnettu työntekijöiden uhkailusta, mutta tätä tapahtuu myös muissa hoivakodeissa, Paavola kertoi.
Hänen mukaansa valvova viranomainen ei tällä hetkellä pysty tekemään riittävää valvontaa työpaikoilla, koska resurssit ovat puutteellisia. Tästä johtuen valvonta on lähestulkoon kokonaan omavalvonnan varassa.
– Omavalvonta ei toteudu tällä hetkellä niin kuin sen pitäisi.
Vanhustenhoidosta ja todennäköisesti hoitajamitoituksestakin keskustellaan illalla Ylen A-Talk-ohjelmassa, jossa ovat mukana muun muassa vasemmistoliiton Aino-Kaisa Pekonen ja kokoomuksen Jaana Laitinen-Pesola.
Millaista #vanhustenhoito'a haluamme? Miten hoitajia saadaan tarpeeksi? A-talkissa tänään @akpekonen, @arjajuvonen, @HannakaisaHeikk ja Jaana Laitinen-Pesola. Lähetystä kommentoimassa professori Marja Jylhä. #yleastudio @YleTV1, @yleareena pic.twitter.com/UL2Cef5Qly
— A-studio (@YleAstudio) 31. tammikuuta 2019
Juttua on päivitetty kello 12.27.
uutiskirje 
