Suomen luontotyyppien tila on valtaosin heikentynyt, selviää ympäristöministeriön tuoresta selvityksestä Euroopan komissiolle.
Useimmat luontotyypeistä palsasoista hiekkarantoihin ja boreaalisista luonnonmetsistä niittyihin ovat epäsuotuisassa tilassa, ympäristöministeriö kertoo tiedotteessaan.
Hyvää kehitystä on havaittu vain merenrantaniityillä ja variksenmarjadyyneillä, joita on viime aikoina kunnostettu.
Suojelutasoluokat ovat suotuisa, epäsuotuisa ja riittämätön, epäsuotuisa ja huono sekä tuntematon. Tason lisäksi raportoidaan kehityksen suunta.
Pohjoisen tilanne etelää parempi
Ylä-Lapissa tilanne on selvityksen mukaan eteläistä Suomea parempi. Siellä suot, vesistöt ja kalliot ovat säilyneet verrattain hyvässä kunnossa. Tunturikoivikoiden ja -kankaiden tila on kuitenkin heikentynyt.
Itämeren alueen kaikkien luontotyyppien, esimerkiksi jokisuistojen ja vedenalaisten hiekkasärkkien, suojelutaso rehevöitymisen vuoksi huono.
Luontotyyppien suojeltaso on heikentynyt vuoden 2019 arviointiin verrattuna. Myös lyhyen aikavälin kehityssuunnat ovat pääosin vakaita tai heikkeneviä.
Apolloperhoskannat taantuvat
Selvityksen mukaan vakaana säilyneiden lajien lisäksi myös heikkeneviä lajeja on paljon. Toisaalta osalla lajeista tilanne on parantunut.
Perhosista isoapollon ja pikkuapollon taantuminen on jatkunut, minkä vuoksi ne ovat nyt huonoimmassa suojelutasoluokassa. Hämeenkylmänkukka on edelleen suojelutoimien tarpeessa.
Meressä elävä harjus on huonoimmalla suojelutasolla ja sen tilanne heikkenee edelleen. Itämerennorpan tilanne on paranemassa, vaikka koko merialueen suojelutaso onkin yhä riittämätön.
Peippo, pajulintu ja peltosirkku
Monien tavallisten lintulajien kannat ovat pienenemässä. Raportointitulosten mukaan Suomessa pesii tätä nykyä noin 46,7 miljoonaa lintuparia, mikä on kuusi prosenttia vähemmän viime raportointiin verrattuna.
Huomiota herättävä pesimäkannan lasku koskee muun muassa peippoa ja pajulintua, jotka ovat pitkään olleet Suomen runsaslukuisimpia lintulajeja.
Lintulajeista 62 arvioitiin runsastuneen, 80 lajin vähentyneen ja 96 lajin kannan arvioitiin pysyneen vakaana. Runsastuneita lajeja ovat muun muassa tulipäähippiäinen ja valkoselkätikka.
Taantuneita lajeja ovat peipon ja pajulinnun lisäksi esimerkiksi peltosirkku, hömötiainen ja punasotka. Lintukantoja verottavat erityisesti metsätalouden vaikutukset metsiin ja vesistöihin, maatalouden muutokset, metsästys ja vieraspedot.
Satojen tutkijoiden yhteistyötä
Suomen raportti EU:lle luonto- ja lintudirektiivien mukaisista toimista kattaa lajien ja luontotyyppien tilanteen vuosilta 2019–2024. Osittain muutokset selittyvät tiedon tarkentumisella ja arviointikriteerien uudistuksella.
Luonto- ja lintudirektiiveillä ohjataan jäsenmaiden luonnonsuojelutoimia. Luontodirektiivi suojelee eläin- ja kasvilajeja sekä luontotyyppejä, kuten soita, metsiä ja rantoja. Lintudirektiivi keskittyy luonnonvaraisten lintujen suojeluun, kantojen hoitoon ja sääntelyyn.
Luontodirektiivin luontotyypeistä ja lajeista raportoidaan erikseen boreaalisen, alpiinisen ja Itämeren alueen tilanne. Boreaalinen alue kattaa suurimman osan Suomen pinta-alasta. Alpiininen alue tarkoittaa Suomessa Ylä-Lappia.
Suomen raportit kattavat 68 luontotyyppiä, 139 lajia tai lajiryhmää sekä 255 lintulajia. Niiden laadintaan osallistui noin sata tutkijaa ja asiantuntijaa eri tutkimuslaitoksista ja organisaatioista.