Vihreä siirtymä on läntisen maailman megatrendi. Tarvitaan puhdasta energiaa ja sähköautoja. Tuuli- ja aurinkovoimaa ja sähköautojen akkuja ei voi valmistaa ilman kriittisiä metalleja. Niistä suuri osa louhitaan Afrikassa orjatyötä muistuttavissa oloissa ja elinympäristö pilaten.
Pääomamarkkinoilla johtotehtävissä ja vastuullisen sijoittamisen neuvonantajana toiminut Taina Haahti lataa uudessa dekkarissaan Aktivisti lukijan silmille järeän tietopaketin globaalin eriarvoisuuden yhdestä muodosta helposti sulavassa muodossa.
Qatarissa kuolleen influensserin tapaus tuo vipinää KRP:ssä tarkastajana työskentelevän Marita ”Mara” Nuutisen yksitoikkoiseen elämään. Janna Niina Hurskainen eli Janine löytyy kuolleena uima-altaasta Dohassa. Paikallisen poliisin mukaan kuolemaan ei liity rikosta eikä Suomenkaan poliisilla ole siten kiinnostusta asiaan. Maran sisko Krisse ei usko onnettomuuteen, ja haluaa Maran tutkivan asiaa. Janna oli hänen ystävänsä sisko.
Työpaikastaan huolimatta Mara ei ole poliisi, mutta taas kerran hän silti sotkeutuu poliisiasiaan. Sarjan edellinen osa Bulvaani vei hänet Hongkongiin tutkimaan rikollista jätebisnestä.
Siinä jutussa hän tutustui ympäristöaktivisti Daniel Meieriin, joka sai palkkatappajat kintereilleen. Nyt Daniel työskentelee Max Duboisin nimellä eteläafrikkalaisessa lakiasiaintoimistossa Bellows & Applehofissa, jonka asiakkaisiin kuuluu kiinalaisomisteinen kaivosyhtiö CMCC. Yksi sen kaivoksista sijaitsee Kongon kupari-koboltti -vyöhykkeellä.
Maxin elämään tulee käänne, kun hän saa hoidettavakseen kongolaiselta ihmisoikeusjuristilta Manuel Ikamalta lakitoimistoon tulleen kirjeen. Siinä kerrotaan CMCC:n kaivosalueella sijaitsevan kylän tuhoutumisesta ja veden ja maaperän pilaantumisesta, jolloin ainoa toimeentulon mahdollisuus on mennä työhön kyseiseen kaivokseen.
CMCC on tarjonnut kyläläisille minimaallista kertakorvausta alueen pilaamisesta.
Maxin eettinen ristiriita on huutava. Totta kai kyläläisille pitäisi järjestää kunnolliset korvaukset, mutta hänen työnantajansa intressi on pitää ne mahdollisimman matalina.
Myös Mara Nuutinen ajautuu Jannan kuolemaa ilman työnantajan lupaa selvitellessään Kapkaupunkiin. Siellä hän kohtaa uudelleen Danielin/Maxin. Pian vaara uhkaa molempia.
Haahti luovii luontevasti Aktivistin tieto- ja jännitysaineksen vuorottelussa. Tällaisessa kirjassa ei voi välttää luennointia, mutta Aktivistissa sitä ei ole liikaa eikä se tunnu vaivaannuttavan päälle liimatulta. Toisaalta jännäriaines ei ole kirjailijalle vain välttämätön paha, jolla hän saa haluamansa sanoman perille. Haahti on ehta jännityskirjailija. Kerronnallisesti Aktivisti toimii paremmin kuin vähän imuton Bulvaani.
Takakannessa Aktivistin luvataan kuvaavan myös taistelua maapallon herruudesta. Niinhän se on melkein kaikissa trillereissä. Taina Haahdilla sekin on uskottavaa, koska kriittisten metallien hallinta ei lupaa päävoittoa ainoastaan vihreässä siirtymässä vaan myös uusimmassa aseteknologiassa.
Aktivisti herättelee ajattelemaan, miten kaivoslupiin pitäisi suhtautua Suomessa silloin, kun ne koskettavat herkkää luontoa. Vaalitaanko omaa puhtautta ja jätetään haitat niille, jotka eivät itse koskaan pääse osallisiksi vihreästä siirtymästä? Vai tingitäänkö siitä, ja louhitaan maailman janoamia kriittisiä metalleja säädellyissä pohjoismaisissa työoloissa?
Taina Haahti: Aktivisti – Mara Nuutinen -rikosromaani. 402 sivua, CrimeTime 2025.