120-vuotias Marttaliitto kokosi keittotaitonsa yksiin kansiin. Martat – Keittokirja pitää sisällään 363 reseptiä, joiden avulla voi valmistaa puuroja, myslejä ja smoothieita, liha-, kala-, muna- ja kasvisruokia, salaatteja, leivonnaisia ja jälkiruokia sekä juomia. Kirjassa on omat lukunsa myös villiyrteille ja tähteiden hyötykäytölle.
Kirjan reseptit koonnut Marttaliiton kehittämispäällikkö Arja Hopsu-Neuvonen sanoo, että tietyllä tavalla keittokirja on myös Marttojen ruokapoliittinen kannanotto.
– Siinä on paljon kotoisia, arkeen sopivia ruokia. Raaka-aineet niihin löytyy pääosin lähikaupasta, ja resepteissä on paljon kasviksia. Ruokien raaka-aineluettelot eivät ole pitkiä ja ovat helppoja tehdä.
Tuoteselosteiden lukutaito auttaa tekemään terveellisiä valintoja.
Ruokahävikin minimointi
Entä ohjeistaako Martat perheenäitejä ottamaan ilmastonmuutoksen huomioon kauppareissulla?
Hopsu-Neuvonen vakuuttaa, että ilmasto ja ympäristö näkyvät keittokirjan sivuilla, selvimmin reseptien kasvisvoittoisuudessa mutta myös liharuokareseptien määrässä.
– Laskin kirjan reseptejä kootessani, että liharuokia oli vain noin 40. Lisäksi meillä on tavoitteena, että ruokaa tehtäisiin ja ruokalistoja suunniteltaisiin kansallisten ravitsemussuositusten pohjalta.
Suositukset eivät suoraan näy resepteissä, mutta ne näkyvät kirjan loppuun sijoitetussa ruokalistojen suunnittelussa.
Yksi kirjan tavoitteista on ruokahävikin minimointi.
– Jos ruokaa jää yli, se säilytetään kylmässä ja pidetään vaikka perjantai tähdepäivänä. Silloin tähteet käytetään hyväksi ruoanlaitossa.
Ilmasto- ja ympäristösyyt ovat ainakin osaltaan vaikuttamassa myös suositukseen sesonkituotteiden suosimisesta. Esimerkiksi juuri nyt ei kannata ostaa vaikkapa tomaatteja ja muita kasviksia, joiden kasvattaminen vaatii paljon energiaa, lämpöä ja valoa. Vaan nyt on juuresten aika.
– Tai halutaan vaihtelua, myös erilaiset kaalit ovat hyviä.
Kotimainen liha ratkaisu eläinten oikeuksiin
Pitäisikö nykyperheenäidin ottaa Marttaliiton mielestä huomioon myös eläinten oikeudet?
Tämä kysymys ratkeaa Hopsu-Neuvosen mukaan sitä kautta että ostetaan kotimaista lihaa.
– Kotimaisessa eläintuotannossa on kohtuullisen hyvät olosuhteet. Tämän voi nähdä myös turvallisuusasiana.
Hän lisää, että Suomessa on myös puhtaat kananmunat, joita voi syödä raakanakin.
– Toki meilläkin pitää olla valppaana, valvonnan pitää toimia.
Laihallakin kukkarolla onnistuu
– Ruokaan voi käyttää tosi paljon rahaa, mutta toisaalta, jos on halu tehdä itse ruokaa ihan perusraaka-aineista, niin pystytään kyllä säästämään. Jos tähän vielä lisätään perheen ruokalistan suunnittelu, säästetään vielä enemmän.
Hopsu-Neuvonen suosittelee vertailemaan juuresten ja kasvisten hintoja.
– Ja jos ruoanlaittajalla on esimerkiksi ajasta pula, juurekset voi ostaa pakastealtaasta. Siellä ne toki ovat hiukan kalliimpia, mutta toisaalta pakastetuotteesta ei synny yhtä helposti hävikkiä, kuin vaikka porkkanapussista, josta jää helposti puolet kuivumaan jääkaapin lokeroon.
Marttaliiton paikallisosastoissa järjestetään kaiken aikaa erilaisia ruokakursseja. Yksi ajankohtainen ruokakurssien aihe on Hopsu-Neuvosen mukaan ollut tuoteselosteiden lukutaidon kohentaminen.
– Se lukutaito auttaa tekemään terveellisiä valintoja, hän sanoo.
Karjalanpiirakoista nokkossipseihin
Marttojen keittokirjasta löytyy koko suomalaisen ruokaperinteen kirjo karjalanpiirakoista ja Hanna-tädin kakuista nyhtökaurakiusaukseen ja nokkossipseihin. Marttojen pitkä perinne ruokasektorilla näkyy kirjassa hyvin, varsinkin taloudellisen ajattelun tähdentämisenä ruoanlaitossa.
Juuri ilmestyneen keittokirjan juuret ovat 1990-luvulla ilmestyneessä Penninvenyttäjän keittokirjassa. Laman kurimuksessa tarvittiin ohjeita edullisen kotiruoan tekoon.
Nyt reseptiikassa näkyy ainakin jossain määrin tämän ajan iso kysymys, ilmastonmuutos. Uusinta uutta on hävikkiruokareseptit ja villivihannekset.
Nyt eletään hyvin monimuotoisen ruokakulttuurin aikaa. Se näkyy Marttojen keittokirjassakin. Kiinnostavia reseptejä löytyy ihan perinteistä ruokaa suosivalle kotikokille, mutta myös vegaani tai vaikkapa tuoreruokien suosija löytää kirjasta kokattavaa.
Miltähän maistuisi punajuuri-bataatti-kikhernesalaatti tai lehtikaali-basilikapesto tai Hasselbackan perunat? Entä härkäpapulanttupaistos tai voikukkasalaatti?
Martat – Keittokirja. Innostu ja onnistu keittiössä. Gummerus 2019.
uutiskirje 
