KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Argentiinan naiset koodaavat digikuilua umpeen

Melina Masnatta johtaa Argentiinassa Chicas en Tecnología -järjestöä, joka kouluttaa teinityttöjä digiosaajiksi.

Melina Masnatta johtaa Argentiinassa Chicas en Tecnología -järjestöä, joka kouluttaa teinityttöjä digiosaajiksi. Kuva: IPS/Fabiana Frayssinet

Koulutus auttaa Argentiinan tyttöjä miehisen maailman valloituksessa.

Buenos Aires – IPS/Fabiana Frayssinet
5.4.2019 12.30

Useimmat digisovellukset ovat miesten suunnittelemia, joten niistä ei aina ole hyötyä naisille. Latinalaisessa Amerikassa on alettu tasoittaa sukupuolten teknologista eriarvoisuutta.

Argentiinalainen digitaalisen opetuksen asiantuntija Melina Masnatta törmäsi epäsuhtaan työssään: opettajista on 73 prosenttia naisia, mutta kouluissa käytettävistä sovelluksista yli 90 prosenttia on miesten tekemiä.

Masnatta johtaa vuonna 2015 perustamaansa Chicas en Tecnología (Tytöt teknologiassa) -järjestöä, joka koulii nuoria naisia digiosaajiksi ja yrittäjiksi. Kurssin on jo suorittanut 1 700 teinityttöä.

ILMOITUS
ILMOITUS
Naisille tarjotut palvelut liittyvät hyvin perinteisiin aiheisiin.

– On ihan tavallista, että kun tyttö kertoo kotona aikovansa tekniselle alalle – vaikkapa pelisuunnittelijaksi – vanhemmat sanovat sen olevan miesten heiniä, Masnatta kertoo.

Naisen euro on 80 senttiä

Jo pikavilkaisu netissä tarjolla oleviin sovelluksiin paljastaa alan miehisyyden. Naisille tarjotut palvelut liittyvät hyvin perinteisiin aiheisiin: muotiin, lapsiin, kodin taloudenpitoon, kuukautiskiertoon, meikkeihin ja ruokavalioon.

Naisten näkemykset ja panos ovat kuitenkin tarpeen tulevaisuutemme muovaamisessa, olipa kyse mobiilipankista, lohkoketjutekniikasta, keinoälystä tai esineiden internetistä, YK:n naisjärjestö UN Women muistuttaa.

Järjestöä Latinalaisessa Amerikassa johtavan Luiza Carvalhon mukaan luovat alat ja teknologia tarjoavat ennennäkemättömiä mahdollisuuksia naisten taloudelliselle vahvistumiselle.

– Sukupuolten välinen digikuilu on kuitenkin levenemässä, ja naiset ovat pahoin aliedustettuja luonnontieteissä, tekniikassa, matematiikassa ja designissa, Carvalho sanoo.

Hän uskoo, että naisten digiosaamisella parannetaan heidän asemaansa työmarkkinoilla. Latinalaisen Amerikan työtä tekevistä naisista 60 prosenttia toimii epävirallisessa taloudessa ja naisten palkat ovat keskimäärin 20 prosenttia pienemmät kuin miesten.

Alueen naisista on työelämässä hiukan vajaa 50 prosenttia, kun miehillä osuus on liki 75 prosenttia.

Latinalaisessa Amerikassa 60 prosenttia naisten työsuhteista on epävirallisia eli vailla kaikkea turvaa. Kuvan tytöt kaupittelivat virvokkeita Rio de Janeirossa karnevaalien aikaan.

Latinalaisessa Amerikassa 60 prosenttia naisten työsuhteista on epävirallisia eli vailla kaikkea turvaa. Kuvan tytöt kaupittelivat virvokkeita Rio de Janeirossa karnevaalien aikaan. Kuva: IPS/Fabiana Frayssinet

Nykypäivän lukutaitoa

Masnattan mukaan teknologia mielletään helposti ”mustaksi laatikoksi, ikään kuin se olisi jotain puhdasta ja neutraalia. Sen ovat kuitenkin luoneet ihmiset, joilla on oma historiansa ja näkemyksensä. Koodaaja on usein valkoinen mies, joka elää eri maassa ja kulttuurissa kuin me.”

– Tytöt teknologiassa opettaa katsomaan asioita oppilaiden oman yhteiskunnan näkökulmasta ja koodaamaan siinä tarvittavia ratkaisuja, hän selittää.

Masnatta vertaa teknologiaa Rosettan kiveen, jonka avulla pystyttiin lukemaan muinaisen Egyptin hieroglyfit.

– Kun ymmärtää teknologiaa, ymmärtää, miten tulemme kommunikoimaan keskenämme.

– Aiemmin teknologian käyttö edellytti lukutaitoa, nyt kirjoitustaidotonkin voi lähettää ääniviestin ja liikkua verkossa ikonien avulla. Teknologia on tämän päivän lukutaitoa, hän jatkaa.

Naisten digikoulutus antaa pohjaa nykypäivän ammatteihin, ja itse teknologia-alalla työvoimantarve kasvaa. Siksi naisten on helppo vallata alaa ja saada hyviä työpaikkoja, Masnatta uskoo.

Englanninkielinen versio

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
05

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään