KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Vasemmisto saamassa euroedustajia uusista maista ja puolueista

Euroopan Vasemmistopuolueen nimeämiä ”kärkiehdokkaita” eurovaaleissa ovat slovenialainen kansanedustaja ja näyttelijä Violeta Tomic ja Belgian Metallityöläisten liiton pääsihteeri Nico Cué. Oikealla puolueen puheenjohtaja, Saksan liittopäiväedustaja Gregor Gysi.

Euroopan Vasemmistopuolueen nimeämiä ”kärkiehdokkaita” eurovaaleissa ovat slovenialainen kansanedustaja ja näyttelijä Violeta Tomic ja Belgian Metallityöläisten liiton pääsihteeri Nico Cué. Oikealla puolueen puheenjohtaja, Saksan liittopäiväedustaja Gregor Gysi. Kuva: Gue/NGL

Eurooppalainen vasemmisto säilyttänee asemansa toukokuun EU-vaaleissa. Vaikka joissain maissa paikkoja menee, saanee europarlamentin vasemmistoryhmä GUE-NGL edustajia ainakin kahdesta uudesta maasta.

Antero Eerola
4.5.2019 7.15

Suomessa vaalikevät jatkuu, kun kansa pääsee toukokuun 26. päivä uurnille EU-parlamentin vaaleissa.

Vasemmistoliitto lähtee kisaan täydellä listalla. Vaikka Suomessa vasemmisto eteni eduskuntavaaleissa, tilanne ei ole yhtä valoisa kaikkialla Euroopassa. EU-parlamentin vasemmistoryhmässä GUE-NGL:ssä on päättyvällä kaudella ollut 52 jäsentä 14 jäsenmaasta. Parlamentin kokoamat ennusteet näyttävät, että eurooppalaisella tasolla luvassa olisi hienoinen vaalitappio.

Mielipidemittausten mukaan isoimmat tappiot olisivat tulossa Italiasta ja Espanjasta. Äärioikeiston käsiin luisuneessa Italiassa vasemmistolla on uhka menettää kaikki paikkansa.

Lisää edustajia on odotettavissa Ranskasta kaksi sekä Ruotsista, Sloveniasta ja Kreikasta yksi kustakin.

Lisäksi on mahdollista, että Tšekistä tulisi nykyisen kolmen edustajan sijaan yksi, Irlannista neljän sijaan kaksi ja Saksasta kahdeksan sijaan seitsemän uutta euroedustajaa.

Uusia maita ja puolueita

GUE-NGL-ryhmän suomalainen pääsihteeri Sanna Lepola muistuttaa kuitenkin, että ennusteissa on paljon liikkuvia osia.

– Todennäköisesti tulos on plus miinus nolla. Mahdollista on, että jopa lisäpaikkoja tulee yksi tai kaksi. Esimerkiksi Espanjasta tulevien paikkojen määrä laskee korkeintaan yhdellä, pitkään europarlamentissa vaikuttanut Lepola luottaa.

Lisää edustajia on odotettavissa Ranskasta kaksi sekä Ruotsista, Sloveniasta ja Kreikasta yksi kustakin.

Ryhmään on myös tuloillaan ainakin kaksi uutta puoluetta: Slovenian Levica (Vasemmisto) sekä Belgian työväenpuolue PVDA+/PTB-GO!.

EU-parlamentin erikoisuus on, että kaikilla puolueilla ei ole itsestään selvää, mihin ryhmään ne kuuluvat. Vaalien jälkeen parlamentissa alkaakin ryhmien kokoaminen.

Päättyvällä kaudella GUE-NGL:ssä on esimerkiksi ollut eläinoikeuspuolueiden mepit Hollannista ja Saksasta.

Lepola ennustaa, että Hollannissa puolue voi saada toisen paikan. Lisäksi on todennäköistä, että eläinten oikeuksien puolustajat saavat ehdokkaansa läpi Espanjassa.

Erikoista on sekin, että tulevan parlamentin kokoa ei varmuudella tiedetä. Jos Iso-Britannia hyväksyy erosopimuksen EU:sta ennen toukokuun 23. päivää, se ei osallistu vaaleihin. Mikäli poliittinen sekasorto asiassa jatkuu, maa osallistuu vaaleihin.

Britanniasta riippuen, parlamentin koko on 705 tai 751 jäsentä.

Yhteistyökyvytön änkyräoikeisto

Eurovaalien ylikansallista luonnetta yritetään korostaa kuviolla, jossa eurooppalaiset puolueet asettavat niin sanotun kärkiehdokkaan. Ajatus on, että suurimmaksi nousevan ryhmän kandidaatista tulisi seuraava EU-komission puheenjohtaja.

Myös Euroopan Vasemmistopuolue, jonka jäsen vasemmistoliitto on, nimesi kaksi kärkiehdokasta.

Toinen on Belgian metallityöläisten liiton pääsihteeri, kansallisuudeltaan espanjalainen Nico Cué. Toinen on slovenialainen kansanedustaja ja omassa maassaan tunnettu näyttelijä Violeta Tomić.

Ehdokkaiden yleiseurooppalainen tv-keskustelu järjestetään 15. toukokuuta.

Useissa EU-maissa olevan listavaalin takia tulevan europarlamentin jäsenistä iso osa tiedetään jo etukäteen. Saksan Die Linke saanee parlamenttiin seitsemän tai kahdeksan paikkaa.

Useissa EU-maissa olevan listavaalin takia tulevan europarlamentin jäsenistä iso osa tiedetään jo etukäteen. Saksan Die Linke saanee parlamenttiin seitsemän tai kahdeksan paikkaa. Kuva: All Over Press

Ykkösehdokasta eivät sitä vastoin ole asettaneet eurooppalaisen äärioikeiston puolueet. Kovan laidan oikeistopopulistien odotetaan kuitenkin korjaavan suurvoiton vaaleissa.

Menneellä kaudella puolueiden ongelma on ollut, että ne ovat yhteistyökyvyttömyyttään hajonneet useisiin eri ryhmiin. Näin ne on voitu siirtää syrjään, kun vaikuttamisen paikkoja europarlamentissa on jaettu.

Nyt puolueet yrittävät koota voimiaan Italian sisäministerin, äärioikeistolaisen La Lega -puo-
lueen johtajan Matteo Salvinin johdolla. Myös perussuomalaiset ovat mukana yhteistyössä.

Lepola ennustaa, että äärioikeisto voi nousta seuraavassa europarlamentissa vaa´ankieliasemaan, kun tulevan EU-komission kokoonpanosta ja luottamuksesta äänestetään.

Suomessa ennen eurovaaleja on puhuttu paljon myös siitä, minkä paikan ehdokkaat lopulta valitsevat. Paheksuntaa mediassa on herättänyt se, että eduskuntaan valitut kansanedustajat ovat tarjolla myös europarlamenttiin.

– Oli iso virhe, että vaaleja ei Suomessa yhdistetty. Se olisi ollut tapa erottaa ehdokkuudet, Lepola näkee.

– Toisaalta isoilla puolueilla on voimavaroja pistää peliin tunnettuja nimiä erikseen eduskunta- ja eurovaaleihin.

Muualla Euroopassa kaksoisehdokkuus ei ole mitenkään tavatonta.

– Vaikkapa Italiassa (ex-pääministeri) Silvio Berlusconi on puolueensa jokaisen listan kärjessä maan eri vaalipiireissä, Lepola sanoo.

Suomalaiskomissaariksi tarjolla kolme demaria

Toukokuun eurovaalien jälkeen EU:ssa pyörähtää käyntiin myös jättimäinen nimitysruletti, jossa jaetaan paljon valtaa harvoihin käsiin. Suomalaisilla on pelissä oma osansa, kun Suomesta tulee heinäkuun alussa EU:n puheenjohtajamaa.

Pakettiin kuuluvat muun muassa EU-komission ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajat, unionin ulkosuhteiden edustaja, EU-parlamentin puhemies, Euroopan keskuspankin pääjohtaja ja euroryhmän puheenjohtaja.

Mukana isojaossa ovat myös uuden komission varapuheenjohtajat, jäsenet ja heidän salkkunsa. Käytännössä komissaarit valitaan jäsenmaiden esityksestä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Suomessa paikka on mennyt aina pääministeripuolueen edustajalle. Näin tapahtuu nytkin, kun SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne noussee Suomen seuraavaksi pääministeriksi.

Julkisuudessa komissaariehdokkaiksi on nostettu puolueen entiset puheenjohtajat ja valtiovarainministerit Eero Heinäluoma ja Jutta Urpilainen sekä europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri.

Heinäluoma ja Kumpula-Natri ovat vahvoilla, mikäli tulevat valituiksi europarlamenttiin. Toisaalta kandidaateista Kumpula-Natrilla ei ole ministerikokemusta.

Rinteellä saattaa olla kuitenkin paineita esittää Urpilaista. Demareissa moni muistaa, miten Rinne syrjäytti Urpilaisen puoluejohdosta vuonna 2014. Komissaarinimitys panisi pisteen ainakin puolueen sisäiselle katkeruudelle.

Oman mausteensa kuvioon tuo sekin, että kansainvälisessä mediassa Suomen pankin ex-pääjohtajaa Erkki Liikasta on pidetty ennakkosuosikkina Euroopan keskuspankin seuraavaksi pääjohtajaksi.

Hallitusohjelma ratkaisee

Myös EU-puheenjohtajuus tarkoittaa paljon töitä Rinteen tulevalle hallitukselle.

Puheenjohtajakauden varsinainen ohjelma julkaistaan vasta, kun hallitusohjelma on valmis.

Jonkinlainen pohja on kuitenkin viime lokakuussa julkaistu raportti, johon on kirjattu edellisen eduskunnan ryhmien näkemyksiä. Työryhmä asetti painopisteiksi kansalaisten aseman korostamisen, vahvan ilmastopolitiikan sekä EU:n sotilaallisen turvallisuuden.

Suomen johtokautta ohjaa myös 18 kuukauden ohjelma, jonka edellinen puheenjohtaja Romania ja tuleva puheenjohtaja Kroatia ovat yhdessä Suomen ja EU:n ulkopoliittisen edustajan kanssa koonneet.

Kulloinenkin puheenjohtajamaa voi kuitenkin vapaasti ottaa listalle haluamiaan asioita.

Raameja luo silti se, että valtionpäämiesten Eurooppa-neuvosto hyväksynee kesäkuussa EU:n viisivuotisstrategian. Suomi on ensimmäinen puheenjohtajamaa, joka panee täytäntöön näitä päätöksiä.

Lisäksi syliin putoaa isoja, Suomesta kokonaan riippumattomia asioita.

Niitä ovat Iso-Britannian EU-ero, rahoituskehysneuvottelut, laajentumisasiat ja oikeusvaltioperiaatteet, etenkin suhteessa sellaisiin jäsenmaihin kuten Unkari ja Puola.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Jaakko Laakso eduskunnan täysistunnossa joulukuussa 2004. Hän toimi kansanedustajana 20 vuotta, mutta ei kuvaa muistelmissaan ollenkaan aikaansa vasemmistoliiton eduskuntaryhmän jäsenenä.

Jakke Laakso muistelee, mutta ei sitä, mitä kaikki odottivat

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen kertoi, miksi puolue on mukana velkajarrussa.

Velkajarru on virhe, kommentoi toiseksi suurin palkansaajakeskusjärjestö STTK

Minja Koskela esitteli vasemmistoliiton katnaa niin sanottuun velkajarruun tiedotustilaisuudessa eduskunnassa tiistaina iltapäivällä.

Velkajarrua käytettäisiin taantumassa: ”Aiheuttaa noidankehän, jossa joudutaan leikkaamaan myös kasvun edellytyksiä”

Eduskuntaryhmät kertoivat velkajarrusta saavutetusta kompromissista, jossa mukana ovat kaikki muut paitsi vasemmistoliito.

SDP ja vihreät mukana oikeistohallituksen ideoimassa velkajarrussa

Uusimmat

Jaakko Laakso eduskunnan täysistunnossa joulukuussa 2004. Hän toimi kansanedustajana 20 vuotta, mutta ei kuvaa muistelmissaan ollenkaan aikaansa vasemmistoliiton eduskuntaryhmän jäsenenä.

Jakke Laakso muistelee, mutta ei sitä, mitä kaikki odottivat

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen kertoi, miksi puolue on mukana velkajarrussa.

Velkajarru on virhe, kommentoi toiseksi suurin palkansaajakeskusjärjestö STTK

Minja Koskela esitteli vasemmistoliiton katnaa niin sanottuun velkajarruun tiedotustilaisuudessa eduskunnassa tiistaina iltapäivällä.

Velkajarrua käytettäisiin taantumassa: ”Aiheuttaa noidankehän, jossa joudutaan leikkaamaan myös kasvun edellytyksiä”

Eduskuntaryhmät kertoivat velkajarrusta saavutetusta kompromissista, jossa mukana ovat kaikki muut paitsi vasemmistoliito.

SDP ja vihreät mukana oikeistohallituksen ideoimassa velkajarrussa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Suurin osa työttömistä saa nyt alinta työttömyysturvaa

 
02

EK, Romakkaniemi, Pentikäinen…”Nämä tahot halusivat hyökätä järjestäytyneitä työmarkkinoita vastaan”

 
03

Venäjä hyökkää Suomeen ällistyttävän pikkutarkkoja yksityiskohtia pursuavassa esikoissotaromaanissa

 
04

Taas yksi uusi työttömyysennätys, käänne huonompaan vuoden alkupuolella

 
05

Satu Rämön suosion salaisuus – kriitikko perkasi Hildur-ilmiön

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Vasemmiston Sarkkinen perustelee, miksi puolue ei ole velkajarrussa mukana –  ”Kolmessa keskeisessä kohdassa on tiukempia vaatimuksia kuin mitä EU edellyttäisi”

14.10.2025

Vasemmistoliitto sanoo velkajarrulle ei – ”Kansallinen lisäsääntely on tarpeetonta ja erityisen haitallista matalan kasvun olosuhteissa”

14.10.2025

Purra veti taas maton Orpon jalkojen alta katumalla rasismitiedonantoa, jonka piti olla hallitusohjelman tasoinen

14.10.2025

SAK hyvin kriittinen velkajarrulle – ”Sitovana lainsäädäntönä ei ole järkeä asettaa kansallisesti ylimääräisiä sitoumuksia”

14.10.2025

Suomalaisten luottamus on romahtanut kaikkeen, ja erityisesti hallitukseen, todistaa hallituksen oma tutkimus

14.10.2025

Yritysvastuu on lentämässä europarlamentissa romukoppaan, sanoo Li Andersson

14.10.2025

Oikeistovalta jyllää – vuoden paras politiikka-kirja kertoo, miksi

14.10.2025

Jo 1800-luvun lopulla puhuttiin kasvispihvistä – ”Suomenpuhujille ei tuottane ongelmia hahmottaa, mikä lihapulla on”

13.10.2025

Amisten opetus romahti – Mistä osaajia telakoille?

13.10.2025

Ihmiskunnan kohtalonkysymys, johon on vastattava uskottavasti ja pian

13.10.2025

Venäjä hyökkää Suomeen ällistyttävän pikkutarkkoja yksityiskohtia pursuavassa esikoissotaromaanissa

12.10.2025

Afgaanijournalistit Talibanin ikeen alla

12.10.2025

Tavoitteeksi vasemmistoliitolle kansanedustaja jokaisessa vaalipiirissä

12.10.2025

Kirja: Vasemmistoliiton Nato-päätös oli sukupolvikysymys, iso juttu vanhemmille, mutta ei nuorille

12.10.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

On aika keskustella siitä, mitä tapahtuu Palestiinan valtion tunnustamisen jälkeen

26.09.2025

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään