Suomessa ei ole niin suuria kaupunkeja, että niiden välille kannattaisi rakentaa uusia ratoja suurnopeusjunille.
Ranskassa on jo 1980-luvun alusta lähtien ollut mahdollista sujauttaa junalla Pariisin ja Lyonin kaupunkien väli yli 250 kilometrin tuntinopeudella kulkevalla TGS-suurnopeusjunalla. Noin 460 kilometrin matka taittuu vauhdikkaasti kahdessa tunnissa.
Suomessa suurnopeusjunat näyttävät jäävän haaveeksi. Jyväskylässä tiistaina alkaneessa RATA 2010 -seminaarissa puhunut apulaisjohtaja Martti Kerosuo Liikennevirastosta sanoi uuden nopean radan kustannusten olevan niin korkeat, että yhdistettävien kaupunkiseutujen tulisi olla miljoonaluokkaa ja niiden välisen matkustajamäärän useita miljoonia vuodessa, ennen kuin toiminta kannattaisi.
Toisen miljoonakaupungin löytämiseksi Helsingin pariksi pitää mennä itärajan yli Venäjän puolelle. Suurnopeusrataa onkin selvitetty juuri Helsingin ja Pietarin välille, mutta eri asia on, löytyisikö huippunopeisiin juniin miljoonia matkustajia vuosittain.
Pohjoismaissa onkin keskitytty junanopeuksien nostamiseen olemassa olevilla radoilla. Suomessakin saatiin noin 200 km tuntinopeuteen pystyvät Pendolinot liikenteeseen noin 15 vuotta sitten, ensin Helsingin ja Turun väille, sitten muuallekin Suomeen.
Junaliikenteen nopeuttamiseksi Suomessa tyydyttäneenkin jatkossa lähinnä rataverkon suurimpien mutkin oikaisemiseen, mistä on useammaltakin rataosuudelta hyviä kokemuksia.
Uusista radoista suuria toiveita
Eri puolilla Suomea on viritelty haaveet uusien rataosuuksien rakentamisesta. Esimerkiksi kaupungin tervehdyksen seminaarissa esittänyt Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Andersson kiirehti oikoradan rakentamista Jämsästä Lahteen, jolloin matka-aika Helsingin suuntaan lyhenisi.
Niin liikenneministeri Anu Vehviläinen kuin vuoden alusta aloittaneen Liikenneviraston pääjohtaja Juhani Tervala toppuuttelivat uusista radoista haaveilevien liikaa toiveikkuutta. Kun 90 prosenttia maan rataverkosta on yksiraiteista, liikenteen sujuvuutta on helpompi parantaa rinnakkaisreiteen rakentamisella kuten parhaillaan tapahtuu Seinäjoki-Oulu-rataosuudella.
Mahdollisina uusina ratahankkeina seminaarissa nousivat esiin kaupunkirata Leppävaara–Espoo ja Pisara-rata, jolla purettaisiin Helsingin päärautatieaseman ruuhkaa.
Raideliikenteen tulevaisuus näyttää Tampereen teknillisestä yliopiston professorin Jorma Mäntysen mielestä joka tapauksessa valoisalta niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Sen puolesta puhuvat Mäntysen mukaan muun muassa ilmastonmuutos, energiakysymys, turvallisuus ja nopeus.
Henkilöliikenteen lisääminen kiskoilla on Mäntysen mukaan tulevaisuudessa mahdollisuus senkin vuoksi, että Suomessa väestö keskittyy yhä enemmän muutamiin kasvukeskuksiin. Etelä-Savon maakuntaliiton puheenjohtaja Matti Viialainen ei halua alistua tähän kehitykseen.
Viialaisen mielestä liikenneyhteyksien parantamisella on jatkossakin luotava kehittymisedellytyksiä myös Itä- ja Pohjois-Suomelle, muutoin melkoinen määrä jo rakennettuja yhdyskuntia uhkaa jäädä vajaakäytölle, samalla kun muuttovoittokaupunkeihin on koko ajan rakennettava uutta yhdyskuntarakennetta.
lehti 