Tulevan hallituksen ohjelma on paitsi hyvin paljon yksityiskohtaisempi, se on myös ideologisesti eri linjoilla keskeisissä asioissa kuin edeltäjänsä.
Ohjelma saatiin kohtuullisen hyvissä ajoin kasaan. Sipilän kolmen oikeistopuolueen hallitus antoi hallitusohjelman tiedonantona eduskunnalle toukokuun lopussa neljä vuotta sitten.
Rinteen suoritusta voi kiittää, sillä tulevassa hallituksessa Sdp:n lisäksi ovat edellisen hallituksen opposition ykkösmaali eli pääministeripuolue keskusta ja oppositiorintamassa olleet vihreät ja vasemmistoliitto sekä arvoiltaan liberaalia oikeistoa edustava Rkp.
Tuleva Rinteen hallitus sijoittaa myös sosiaaliseen pääomaan, kuten koulutukseen sekä terveyden ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.
Sipilän oikeistohallitus oli ideologisesti yhtenäisempi etenkin talouspoliittisissa näkemyksissään kuin Rinteen tuleva hallitus. Tämä ei estänyt hallitusta joutumasta vakaviin konflikteihin ja lopulta pääministeri Juha Sipilän (kesk.) päätöksen hallituksen hajottamisesta.
Yksityiskohtainen hallitusohjelma takaa hallituksen pienemmille puolueille sen, että niiden tavoitteet eivät huku suurimpien puolueiden vyörytykseen.
Kepin sijaan sosiaalista pääomaa
Edellinen hallitus tarjosi kansalaisille keppiä, kun taas Rinteen hallitus lupaa muutoksia etuuksiin, jotka helpottavat pienituloisten ihmisten arkielämää.
Talousnäkökulma ei ole sanellut poliittisia linjauksia kuten edellisessä hallituksessa. Tämä näkyy muun muassa siinä, että pysyviä menoja lisätään 1,2 miljardilla toisin kuin edellinen hallitus leikkasi neljällä miljardilla.
Rinteen hallitus sijoittaa myös sosiaaliseen pääomaan, kuten koulutukseen sekä terveyden ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. Myös ilmastonmuutoksen painottaminen turvallisuuspoliittisena uhkana edustaa ajattelun muutosta.
Rinteen hallituksen ohjelma rakentuu maltillisen talouskasvun varaan, ja isot muutokset talouskasvussa pakottaisivat hallituksen tarkistamaan ohjelmaansa.
Työllisyyden parantaminen kova kivi käännettäväksi
Ei tarvitse kovin suuria ennustajan lahjoja arviossa, että työllisyyden parantaminen on hallituksen yksi kovimmista tavoitteista. Hallitusohjelman menojen lisäyksiä on laskettu 75 prosentin työllisyysasteen varaan.
Uusia työpaikkoja pitäisi synnyttää 60 000 työpaikan verran. Näihin talkoisiin on sidottu myös työmarkkinajärjestöt, joiden pitäisi tuoda esityksensä elokuun budjettiriiheen.
Mukana ovat myös Suomen Yrittäjät, jotka eivät nyt voi venkoilla, ettei heitä kuunnella.
Rinteen tulevan ja Sipilän hallituksen ero suhteessa työmarkkinajärjestöihin onkin, että tuleva hallitus haluaa sitoa työmarkkinajärjestöt valmisteluun etupainotteisesti.
Sipilän hallituksen sanelupolitiikka tulehdutti hallituksen ja etenkin työntekijäjärjestöjen välejä. Edellinen hallitus pyrki heikentämään kolmikannan merkitystä poliittisessa päätöksenteossa.
Nyt järjestöt palaavat neuvottelupöytiin ainakin neljäksi vuodeksi. Oikeiston tarve heikentää ay-liikettä ei katoa mihinkään, mutta ainakin hetkellisesti poliittiset keinot hyökätä ay-liikettä vastaan heikentyvät.
Hallituksella ei ole varaa epäonnistua työpaikkojen luonnissa
Sipilän hallituksen aikana luotiin yli 100 000 työpaikkaan, jossa hyvänä veturina toimi kansainvälisen talouden kasvu. Nyt tuo veturi puuskuttaa epävarmasti eteenpäin.
Työmarkkinoiden ulkopuolelta parhaat voimat ovat jo löytäneet työpaikkansa, mutta Rinteen hallituksen on onnistuttava työpaikkojen luonnissa. Uudistuksista ja leikkausten välttämisestä Sipilän hallituksen malliin on laskettu paljon työpaikkojen kasvun varaan.
Nyt hallituksen on kyettävä Ruotsin malliin vetämään työmarkkinoille muun muassa nuoria lapsiaan hoitavia äitejä, maahanmuuttajia ja osatyökykyisiä.
Hallitus aikoo uudistaa perhevapaita, jotta naiset pääsisivät tasa-arvoisemmin kiinni työnmarkkinoihin, ja isät hoitaisivat pieniä lapsiaan nykyistä useammin. Edellisen hallituksen ministeri Annika Saarikon (kesk.) vetämä työryhmä kompastui rahaan ja kotihoidontukeen.
Tällä hallituksella ei ole varaa epäonnistua perhevapaauudistuksessa. Uudistus on ollut koko poliittisen opposition, mutta myös työmarkkinajärjestöjen sekä kansalaisjärjestöjen agendalla.
Terveyskeskuksiin lisää lääkäreitä
Edellistä hallitusta horjutti pitkin matkaa pahasti sote-uudistus. Keskustan ja kokoomuksen lehmänkauppa kytkeä maakuntien perustaminen ja valinnanvapauden lisääminen sote-palveluihin koitui lopulta horjuvan hallituksen kohtaloksi.
Rinteen hallitus aikoo viedä soten maaliin, mutta ilman valinnanvapautta. Se lupaa käydä kiinni näyttävästi myös yhteen pahimmista kipukohdista: terveyskeskukseen on joutunut jonottamaan kiireetöntä hoitoa jopa kolme kuukautta.
Nyt kiireettömän hoidon aikaraja rajataan seitsemään päivään hoidon arvioinnista. Pikainen korjaus tässä asiassa antaa hengähdysaikaa hallitukselle. Sote-soppaan kyllästyneet kansalaiset arvostavat, jos hoitoon pääsy paranee.
Toisin tämä ei ole aivan yksinkertainen temppu. Asiantuntijat THL:ssä ovat eri mieltä lääkäritarpeista kuin hallitusohjamaan on kirjattu. Hallitus laskee organisoinnin ja digitekniikan varaan, minkä uskotaan vähentävän lääkäritarvetta.