KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Verottivatko helteet puiden kasvua?

Kesähelteet ovat lisänneet puiden tuholaisten määriä. Kuumuuden muita vaikutuksia vuosikasvuun ei pystytä vielä tarkkaan arvioimaan. Kuuset vaativat kasvuun lähteäkseen kosteaa alkukesää, koivut tarvitsevat satoja litroja vettä joka päivä.

Kesähelteet ovat lisänneet puiden tuholaisten määriä. Kuumuuden muita vaikutuksia vuosikasvuun ei pystytä vielä tarkkaan arvioimaan. Kuuset vaativat kasvuun lähteäkseen kosteaa alkukesää, koivut tarvitsevat satoja litroja vettä joka päivä. Kuva: UP/Birgitta Suorsa

UP/Birgitta Suorsa
30.7.2019 9.11

Heinäkuun kovat helteet ovat rokottaneet monien kasvien pituuskasvua. Myös touko-kesäkuussa istutetut kuusen ja koivun taimet sekä männyn kylvötaimikot ovat joutuneet kärsimään kuivuudesta.

Suomessa istutetaan MTK:n arvion mukaan vuosittain vajaat 150 miljoonaa kuusen-, männyn- ja koivuntainta. Niiden lisäksi kylvetään männynsiemeniä.

Miten helteet rokottavat puuntaimien istutuksia, tutkimusprofessori Jari Hynynen Luonnonvarakeskus Lukesta?

ILMOITUS
ILMOITUS

– Jos istutusten jälkeen on kova kuivuus, niin eihän se hyvää tee. Männyn ja koivun paakkutaimissa on valmiiksi kosteutta, joten ne kestävät jonkin aikaa ilman sateita. Poikkeuksellinen, pitkä kuivuus on aina riski isoille ja pienille puille.

– Luontaisesti siemenestä uudistettavat puut eivät idä, jos siemen ei saa kosteutta eikä synny tarttumapintaa. Kaikki ääri-ilmiöt ovat stressitilanteita metsälle.

– En kuitenkaan vielä pitäisi tätä kesää poikkeuksellisena. Viime kesä oli paljon rankempi.

Miten pitkä hellejakso näkyy puissa?

– Kun on tarpeeksi kuuma, puut vähentävät haihduntapintaa pudottamalla lehtiä. Paljon vettä haihduttavat puut ovat riskialttiimpia, esimerkiksi iso koivu ottaa päivässä maasta noin 500 litraa vettä ja haihduttaa sen ilmaan. Toisaalta sillä on tehokas ja tiheä juuristo. Koivu kasvaa yleensä paikoissa, jossa on vettä saatavilla.

Mitkä puut selviävät parhaiten?

– Mänty on luontaisesti karujen paikkojen kasvi. Kuuselle alkukesä on ongelma, sillä vettä tarvitaan, kun kasvu lähtee liikkeelle.

Kuinka helle vaikuttaa puiden vuosikasvuun?

– Tämän vuoden vuosikasvu määräytyi havupuilla aika pitkälti viime vuoden säiden mukaan, sillä pituuskasvun silmu muodostuu aina edellisenä vuonna.

Se säätää aika pitkälle, millainen kasvusta tulee. Heinäkuun loppuun mennessä männyn ja kuusen pituuskasvu on jo ohi. Olosuhteet ovat optimaaliset, kun on riittävästi valoa, riittävästi vettä ja riittävästi lämpöä. Kun niistä poiketaan, se heikentää vuosikasvua.

– Isoin riski kuusikolle on, että poikkeuksellisessa lämmössä kuusen tuholaiset, kaarnakuoriaiset, tekevät kesän mittaan ainakin kaksi sukupolvea. Helteen altistamat puut eivät ole niin vastustuskykyisiä kuin normaalikesänä. Jos kesät ovat toistuvasti tällaisia, se aiheuttaa varmasti isoja tappioita. Kuoriaisia vastaan on vaikea suojautua.

Tuleeko Suomeen ilmaston lämpenemisen myötä uusia puulajeja?

– Jos Etelä-Suomeen tulee Etelä-Ruotsin tai Baltian kaltainen ilmasto, niin lämpösumma kasvaa. Jo nyt kasvukauden lämpösumma on Suomessa kasvanut. Sen myötä nyt vain eteläisimmässä Suomessa esiintyvät lehtipuut alkavat levitä pohjoiseen päin. Tammi rupeaa pärjäämään ylempänä, sillä kosteutta riittää. En tiedä, koska meillä alkaa kasvaa pyökkiä.

– Me hyödymme jonkin verran ilmaston lämpenemistä, jos ajatellaan puuston kasvuolosuhteita. Suomessa vähäinen lämpö on rajoittanut kasvua. Toki asiasta on monenlaisia näkemyksiä. Täytyy muistaa, että puulajimuutokset tapahtuvat hitaasti, sillä ihminenhän ne metsät pääosin uudistaa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Pääministeri Petteri Orpo väitti, että hallitus on onnistumassa julkisen velan taittamista koskevassa tavoitteessaan. Väite ei pidä paikkaansa.

Orpon virheellisiä väittämiä täynnä oleva kirjoitus tyrmistyttää – ”Miten pääministeri voi väittää näin härskisti jotain, mikä ei pidä paikkaansa”

Pia Lohikoski.

Kansanedustaja pitää käsittämättömänä: Opetusministeri ei tunnista ammattikoulutuksen tilaa

Venäjä esitteli sotakoneitaan voitonpäivän paraatissa Moskovan Punaisella torilla toukokuussa 2023.

Sodanvastaisuus ei riitä, kun demokratia on hyökkäyksen kohteena

Eläintuotannon tukeminen ei tue ilmastotyötä.

Kansanedustaja esittää: Eläintuotannon maataloustuista pitää luopua

Uusimmat

Lagosiin rakenteilla olevia kerrostaloja, joissa nuorilla nigerialaisilla ei ole varaa asua.

Afrikkalaisten kaupunkien asuntokriisi syvenee: Nuoret on hinnoiteltu ulos asuntomarkkinoilta

Trump levittää tuhoa maalla, merellä ja ilmassa – ympäristön ja ilmaston suojelu erityisen vainon kohteena

Pääministeri Petteri Orpo väitti, että hallitus on onnistumassa julkisen velan taittamista koskevassa tavoitteessaan. Väite ei pidä paikkaansa.

Orpon virheellisiä väittämiä täynnä oleva kirjoitus tyrmistyttää – ”Miten pääministeri voi väittää näin härskisti jotain, mikä ei pidä paikkaansa”

Pia Lohikoski.

Kansanedustaja pitää käsittämättömänä: Opetusministeri ei tunnista ammattikoulutuksen tilaa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Kansanedustaja ihmettelee ammattikoulun arkea: ”Ammattikoululaisellani on lyhyempiä koulupäiviä kuin alakoulussa olevalla sisaruksellaan”

 
02

Kansanedustaja esittää: Eläintuotannon maataloustuista pitää luopua

 
03

Vanhusten asunnottomuus lähti kasvuun – Yhä useampi turvautuu toimeentulotukeen

 
04

Tyhmien yhteiskunnassa lukutaito käy turhaksi – miksi opetella lukemaan ja kirjoittamaan, kun ajattelusta ei todellakaan palkita?

 
05

Ammatillisen koulutuksen leikkaukset ovat luokkapolitiikkaa, sanoo vasemmistoliiton Minja Koskela

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Riippumaton media ajettu ahtaalle Turkissa

30.05.2025

Sodanvastaisuus ei riitä, kun demokratia on hyökkäyksen kohteena

30.05.2025

Ison-Britannian paikallisvaalit olivat kylmä suihku keskustavasemmistolle

29.05.2025

Kansanedustaja esittää: Eläintuotannon maataloustuista pitää luopua

28.05.2025

Lapset homottelevat – Aikuisten tulee katsoa peiliin

28.05.2025

Vanhusten asunnottomuus lähti kasvuun – Yhä useampi turvautuu toimeentulotukeen

28.05.2025

Suomalaiset mieltävät itsensä EU-kansalaisiksi – ovat EU-myönteisempiä kuin eurooppalaiset keskimäärin

28.05.2025

Hiljaisuus käännytyslain ympärillä pelottaa: ”Synkkä tahra”

28.05.2025

Ikäystävällisyys vetonaulaksi? Eläkeläiset ovat vakaita veronmaksajia

28.05.2025

Käännytyslain voimassaoloa jatketaan: ”Ei uskottavia perusteluja”

27.05.2025

Paperittomien hoitoa rajataan: ”Surullista, että kokoomus tanssii tässäkin asiassa persujen pillin mukaan”

27.05.2025

Kansanedustaja ihmettelee ammattikoulun arkea: ”Ammattikoululaisellani on lyhyempiä koulupäiviä kuin alakoulussa olevalla sisaruksellaan”

27.05.2025

Kabulilaisen kellarin suojissa toimii naisten ravintola

27.05.2025

Tekoja eriarvoisuuden vähentämiseksi – Vasemmistoliitolta ratkaisuja poikien ja miesten haasteisiin

27.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025

250 miljardia syytä tukea Ukrainaa

18.03.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään