Työmarkkinajärjestöjen työeläkeryhmistä vain Jukka Ahtelan johtama työhyvinvointiryhmä sai aikaan yhteisen esityksen. Ratkaisu oli lähellä myös Jukka Rantalan johtamassa työeläkeryhmässä, mutta kysymys ikääntyvien työttömien lisäpäivärahasta eli eläkeputkesta kaatoi koko sopimuksen.
Työnantajat toistivat ikiaikaisen ehdottoman vaatimuksensa eläkeputken lopettamisesta ja yhtä ehdottomasti palkansaajajärjestöt puolustivat ikääntyvien työttömien oikeutta saada lisäpäivärahaa.
SAK:ta eläketyöryhmässä edustanut apulaisjohtaja Kaija Kallinen sanoo, että työryhmässä saatiin alustava yksimielisyys eläkekysymyksissä, mutta kokonaissopu kaatui työttömyysputkeen.
– Näkymät olivat hyvät, mutta kivi kengässä oli ikääntyneiden työstä poispotkittujen turva. Se oli ay-liikkeen puolella ehdoton kynnyskysymys.
”Jokainen kivi käännettiin”
Palkansaajajärjestöjen mukaan Ahtelan työryhmän esitykset riittäisivät toteuttamaan hallituksen toimeksiannon eli työuran pidentämisen kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. Tästä huolimatta eläketyöryhmässä käytiin vakavat neuvottelut.
– Voin vakuuttaa, että jokainen kivi käännettiin. Ongelmaksi muodostui se, jokainen mahdollisista keinoista osoittautui sellaiseksi, että niillä ei erikseen eikä yhdessä, ole kovin isoa merkitystä.
Työnantajien pitkäaikainen linja on ollut eläkeputken tukkiminen kokonaan. Sosiaalitupossa ikärajaa nostettiin taas vuodella vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneiden osalta. Samalla sovittiin, että vuosina 2009-2011 satsattaisiin erikoisesti ikääntyvien työttömien työllistämistoimiin. Näitä toimia ei ole edes aloitettu.
– Ay-liike lähti siitä, että pitää edetä sovitun aikataulun mukaisesti. Työnantajat taas vaativat päätöksiä nyt ja heti, kertoo Kallinen.
Kaiken takana raha
Työnantajien vastenmielisyys eläkeputkea kohtaan johtuu rahasta. Lisäpäiväraha maksetaan työnantajien ja työntekijöiden työttömyysvakuutusmaksuilla, työttömyyskassan jäsenten jäsenmaksuilla ja suurimpien työnantajien maksamalla omavastuumaksulla.
Valtiovalta ei osallistu lisäpäivärahojen kustantamiseen lainkaan.
– Tästä syystä minä en ymmärrä miksi valtiovarainministeriön puolelta on niin kovasti kannatettu EK:n esitystä putken poistamisesta. Sehän merkitsisi valtion menojen lisääntymistä. Jos lisäpäivärahaoikeutta ei ole, eikä töitä, niin ihmiset putoaisivat valtion maksaman työmarkkinatuen varaan, sanoo Kaija Kallinen.
Vaikka lisäpäivärahaoikeutta kutsutaan eläkeputkeksi, niin sen piirissä olevat ovat työttöminä työnhakijoina. Heidän on pakko ottaa vastaan töitä. Jos he kieltäytyvät siitä tai jostain muusta aktiivisesta toimenpiteestä, he joutuvat karenssiin.
Tulos OECD:n arviossa
Työmarkkinajärjestöt ja hallitus kokoontuvat kuukauden päästä päättämään työeläkeryhmien töiden jatkosta. Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) mukana kokonaisarvio tehdään kolmikantaisesti, mutta sitä ennen hallitus pyytää arviolta OECD:ltä.
Kaija Kallinen pohtii, että miten OECD pystyy arviomaan työhyvinvointiryhmän tuloksia.
– Eläkepolitiikan puolelta sieltä on tullut aina sellaisia terveisiä, että jokainen varhaiselle eläkkeellesiirtymisen reitti pitää tukkia.
Palkansaajajärjestöjen mukaan hallituksen pitäisi nyt ryhtyä pikaisesti toteuttamaan Ahtelan työryhmän esityksiä. Näitä ovat muun muassa työterveyshuollon varmistaminen myös pätkätyöntekijöille ja työttömien säännölliset terveystarkastukset.
uutiskirje 
